Vailla mitään

Täällä on nyt loma. Heräsin aamuyön valossa lukemaan kirjaa. Oi onni, sitten sai nukahtaa uudestaan, vailla mitään herätyksen vaatimuksia. Olkoot hitaat, pitkät ja helteiset viisi viikkoa!

Vapaudelle

Kuiskaus vapaudelle


Hento toiveeni:
kuljeskella rauhassa,
huomata kaunis.

Saa jo

Nyt saa jo laskea tunteja, sanoin. Loma on pian käsillä. Kuvat ovat eiliseltä työmatkalta. Tarvitsen uudet kumisaappaat. Kukalliset olis kivat. 




 

Saa aikaan tunteen

Hetkellinenkin 

toinen maisema 
aurinko
vapaa oleilu 
linnunlaulu 
ja yhteinen nauru 

saa aikaan tunteen
vapaudesta, mahdollisuuksista, siitä, 
mikä on 
kirkkainta.


 

Henkäyksiä

Silloin kun tarvitsin meren , kuljeskelimme hiljaisilla rannoilla. Toukokuu odotti kesää, meri kulkijoita ja rannat lomailijoita.Sää oli tuulinen, mutta vahvasti aurinkoinen. Meren yllä leijui jo lupaus utuisesta helteestä, häilyvän pehmeästä horisontista. Rantojen tuntumassa, suljettujen ovien, mutta avoimien ikkunoitten takaa saattoi aistia henkäyksiä menneistä ajoista, kuulla kaukaisen musiikin, vienon puheensorinan. Suihkulähde oli hiljaa, mutta en voinut olla huomaamatta sen ympärillä kulkeneita pitkähelmaisia naisia. Ihmeellinen, viehko tunnelma verhoili rantaa, suljettua rakennusta ja tuota mieleenpainunutta hetkeä. 



Hangon Casino

Toiveena

Toiveena tehottomuus. Hidas laskeutuminen. Uinuva katse ja unenomaiset, satunnaiset ajatukset, mielellään äänettömätkin. Tunnelma, jossa tavoitteellisella tekemisellä ei ole sijaa, vaan jossa merkityksellisempää on oleminen, aistiminen, pienet huomiot kuten pehmeän tuulen suunta ja sielua koskettavat sanat, joita jää miettimään kirjaa lukiessa. Toiveena asettua tähän kesään, tähän hetkeen. Viimein. (säästä viis) 

Uskon vahvasti, että ilman pitkällisen puurtamisen jälkeistä tehotonta olemista ei voi virkistyä.
 


"Hidasrytminen kulkeminen viritti mieleni toiseen olotilaan."

Anneli Vainio
Eksyvä löytää, Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä

Hänen päivänsä

Se oli hänen päivänsä. Aamusta iltaan. 




 

Oli aurinko, hymyjä, rento pappi. Oli kaunista, oli hyvää ja oli paljon halauksia. Oli herkkuja, musiikkia ja ihania muistoja vuosien varrelta. Ne kaikki ihanat nuoret, voi että. Ja meidän oma, kaikista pikkuisin, niin aurinkoisena ja kauniina! Hän oli hyvin onnellinen päivästään.




 

Hetkeksi alas

Heiluvat helmat on sovitettu vielä ennen huomista juhlaa. Minä olen leiponut kolmen sortin tortut, ja täällä ollaan nyt aikalailla tomusokerin peitossa. Istuin hetkeksi alas, lasi viiniä ja haikuvat ajatukset. Tekee mieli jo rauhoittua kesän äärelle, lakata juoksemasta, olla hiljaa pehmeästi hengitellen.


Siirrän tuolin niin,
että polvi tuntee, kun
ruusu koskettaa.

Shiki Masaoka

Tyttärelle

Täällä tehdään tyttärelle rippijuhlia. Puuhaa riittää, vaikka juhlat pidetäänkin poissa kotoa. Vielä on leipomista, hankintoja, bänditreenejä ja rauhallisen mielen ylläpitoyrityksiä. 

Ranskalaisia kirsikoita

Pikkuisen höperö tuubihuivi virkattu, olen yllättävästi kiintynyt tummansiniseen. Vahvoja unia, nämä tuuliset päivät vaellan väsymyksessä, epätietoisena siitä, mikä olikaan todellista. Valitsen kukkia, toivon villinvapaata kimppua, kukkakauppias näyttää hivenen epätoivoiselta. Päästään yhteisymmärrykseen muratin avulla. Muratista muistan Irlannin, voi voi, kaipaus. Kaipaan liikkeelle, toisaalle, yli meren, halki taivaan. Tyytyväisenä kuitenkin tässä ja nyt, ranskalaisia kirsikoita, hiljainen koti, kirja, joka vie kauas. 

Paljain jaloin

Tytär on pakannut rippileiriä varten. Nyt laukku on jo sen verran täysi, että reissukaveri ei kyllä mahdu enää mukaan. Huomenna alkaa. 

Juhlamekko odottaa kaapissa, kaikki muutenkin aikalailla valmiina (näin kuvittelen). Tosin sopivia kenkiä ei olla löydetty, mutta kirkkoon kelpaa kuulema vanhat kengätkin, ja kuten äiti, voi tytärkin omien sanojensa mukaan juhlia kepeästi paljain jaloin. Oikea asenne :)