Haperoisista pilvistä

Eipä sitä aina tiedä,
että kulkeeko sitä kuussa vai maassa
vaiko jossakin välitilassa.


Kai se on kuitenkin pääasia, että kulkee.


Ja että on joku tai jokin,
mikä saa välillä joko
laskeutumaan taikka nousemaan, tilasta riippuen.
Ettei se kulkeminen käy vallan yksitoikkoiseksi.


Ps. Terveisiä täältä, siitä kohdasta,
missä puun latvat päästävät otteensa haperoisista pilvistä.
Täällä on kovin kaunista, taivaalla vaaleanpunertaa.

Valoisaa aikaa

On ollut valoisaa aikaa tulppaanitutkimukselle.

 
Samalla kun täällä parannellaan tauteja,
ihmettelen helmikuun lähestymistä. Nytkö jo.

Juhlakattaus

Olin syksyllä mukana omakuvahaasteessa.
Jatkettiin hommaa niin, että kerran viikossa
otamme omakuvia uuden teeman myötä.
Tänään on minun vuoroni olla haastajana.
 "Valmista itsellesi mieluisa juhlakattaus
ja kuvaa itsesi sen äärellä."


Olen tänään 44 vuotias 
ja juhlakattaukseni sisältää
lukemista, valokuvia, käsitöitä,
maitokahvia, punaviiniä sekä hiukan suklaata.


Millaisen kattauksen sinä tekisit itsellesi?
Otapa haaste vastaan!

 

Mutta maailma on

Meneillään huivi. Ihana puuha.
Peppisukat vielä kesken.
Tyttären sinivalkoiset toivesukat valmistuivat nopeasti.
Ompelupuuhana lumikuningattaren viitta,
oi siitä tulee kaunis!
Meneillään myös ikävä kurkkukipu, väsynyt olo,
perjantaiaamun viileä kirpeys.
On ollut kylmää, mutta maailma on lumoava juuri nyt.
Kimallusta ja valkeaa valoa, lumienkeleitä, hallaneitoja!
Tuulen varjo ja vino pino muutakin kutsuvaa.


Opiskelijana olen selvästi telakalla.
Menen lauantaina kouluun, ehkä sitten kohtaan innon, löydän rytmin.
Mutta mitään en aio. Vaan katselen rauhassa.
(aionko siis olla aikomatta :D voi ei)
On ollut lempeämpää ilman tukehduttavia aikomuksia.


Meneillään on myös vilkkaat unet,
olen ihan pyörryksissä aamuisin,
aikamoista seikkailua yöt läpeensä.

 

 

Muisto

Katsokaa mitä löysin erään runokirjan välistä!
Yllätystervehdys kesältä,
muisto ihanista kaunokeista. 
Jotenkin tämä riemastutti nyt suuresti!

Aikomus

Eräs lapsi esitteli minulle piirrostaan ja sanoi:
"Siitä piti tulla jotain muuta, mutta siitä tulikin tällainen."
Hän oli hyvin iloinen työstään ja meitä molempia 
nauratti kovasti se, että piirros yllättikin hänet
ja muuttui ihan toiseksi kuin mikä oli aikomus.
Ennen tätä keskustelua seurasin hänen työskentelyään
ja hän piirsi hyvin keskittyneesti ja varmasti,
aikomuksen muuttuminen ei häirinnyt häntä lainkaan.
Työssä valon sijaan olikin hieno pimeä.


Sitten minulle kävi niin, 
että haaveilin pitkin päiviä valoisien kuvien ottamisesta,
ja lopulta näistä kahdesta tuli minulle tärkeimmät.


Viime aikoina aikomukseni
ovat olleet kovin ailahtelevaisia.
Yritän nyt olla aikomatta liikaa.
Vain sen verran, että muutos voi olla yllättävä ja iloinen,
niinkuin tuolla eräällä tytöllä oli.
Voisikohan se onnistua.

Kaunis valoisa

Päivät kulkevat nopeammin kuin minä.
Onnellista se, että nyt ympärillä on kaunis valoisa.
Ja se, että työarjessa on mukana lämmin henki.
Vaikka kuljen vähän jälkijunassa kaikessa,
niin ei sekään juuri nyt haittaa. 


Olen kuitenkin ottanut muutamia ripeitä askeleita
ja saanut alulle hulvattomia tarinoita.
Mielessä pyörii kuvatie.
Matkan varrella jäätynyt musta sulka.
Ja perillä mökki, tuli uunissa.


Huomenna haen valkoisia tai keltaisia tulppaaneja kotiin.


 
 

Etten ole hetkeen

Oltiin merellä. 

Näin sieltä kaukaa pienen satumaan.

Muistan, etten ole hetkeen kirjoittanut haikuakaan.

Ajattelen, että nyt olisi aika.

Lumikin tuli. 

 

 

Pitänee virkata

Ystävä siellä maalla sai tuliaissukat nimeltään
"Jokaisessa tytössä on ripaus Peppi Pitkätossua".
Tänään aloitin omat peppisukkani.


Lumihiutalekirja oli kirjastosta lainassa joulun yli
ja lopulta kävin ostamassa ihan oman kirjan, tykkään niin!
Ihania ja houkuttelevia malleja, juuri sopivasti...
...kun kerran lumista talvea ei näytä syntyvän,
pitänee sellainen virkata.


Lähetin vauvapostia, 
minä paketoin mekon ja tytär piirsi kortin. 
Siitä tuli hurmaava.

 

Päivien aikana

On ollut mukavia päiviä, hyviä hetkiä.
Ystävien luona oltiin, maalla, metsässä, hyvässä tunnelmassa.
Työtkin alkoivat, iloisissa merkeissä. 

Siltikin tuntuu, että energiat ja mehut
ovat nyt jääneet viime vuoden puolelle. 
Kuin en edes heräisi kunnolla näiden 
umpiharmaiden päivien aikana.
Voisikohan venytellä itsensä virkeäksi?
Ajatuksia myöten.