Oranssi mylly

valokylpy
ja paukkupakkanen




 

Vihreä pyörä

Dublin, lokakuu 2011


 

Viikonlopun jäljiltä

sekasotku
niskajumi
rutikuivat kädet
jääkylmät jalat
pöllö ilman siipiä
pää ilman ajatuksia



Toive: selkenevää








 

Puoliksi romuna

lasitkin sumeena

vaatii remppaa
tarvii bensaa

kiiltoa pintaan
rottinkia rintaan

olkoonkin melkein antiikkia

kulkee se silti...
ainakin hiljaisella vauhdilla

***

Pyydän anteeksi.
Kehno runo.
Mutta jos on veikattu ensin 60 vuotiaaksi
ja sitten 11 vuotiaaksi,
niin eihän tässä tiedä miten olla,
kun oikeasti on 42 vuotias 
ja vähän sekaisin ja 
päässä vilisee runoja ja vaikka mitä, pöllöjäkin.
Huhuu.




 

Talvi

Lumen äänessä 
jo loputon ikuisuus.
Talvi on, pysyy.


***


Enkä nyt kaipaa mitään muuta,
en kesää, en valoisampaa aikaa,
juuri nyt on hyvä näin.
Onnellinen valkeasta maisemasta,
villaisista vaatteista, raikkaasta ilmasta.

Maanantaina, keskellä päivää, hyvä näin.

Taivaissa, maissa

Venyin pitkäksi tämän viikon aikana.

Katse taivaissa, askeleet maissa.

Aika hyvä kulkea niin, rauhoittavaa.

Ei kaadu helposti.

Jos olisin runo, olisin mielelläni haiku.

Homma

  

tuli tehtyä, eli kankaankuviointikurssi on järjestyksessä kansiossa. Mieletön tunne, kun saa jotakin valmiiksi asti,

vaikka sitten seuraavat hommat kolkuttelevatkin heti olalle.

Hiirenvirnoja painoin kassin lisäksi pesukonevärjätylle sideharsolle molemmin puolin. Ihanan pehmeä ja mun vihreä huivi!

Vanhalle siniselle verholle maalasin lumituiskua ja painoin

hiutaleita sekaan, valkoisen värin sekaan laitoin hivenen kimalletta. Saatiin sohvan nurkkaan tyyny nimeltä Pakkanen.

 

Onkos muilla ollut kommentointiongelmia?
On blogeja, mihin en pääse lainkaan kommentoimaan...