sunnuntai 22. tammikuuta 2017

***



























***




16 kommenttia:

  1. Nyt jää arvailujen varaan, mutta sanoisin että verenpisara. Kiinnostava kuva jokatapauksessa. Extrêmement delicat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hieman epätarkka, kun silmät eivät enää riitä tarkennukseen, mutta toisaalta tarviiko aina olla niin tarkkaa? Mähän oikeastaan pidänkin enemmän sumeasta kuin selkeästä :) Joulukaktus!

      Poista
    2. Epätarkkuus on kiinnostavaa ! Herättää ajatuksia.

      Poista
  2. Tämä kuva kulki silmieni kautta suoraan sieluni sopukoihin.Sinne herkkää,kevyttä ja kaunista varastolippaaseen.
    Sieltä se nousee oikealla hetkellä muiden varastoitujen rinnalla tuomaan tiettyä tunnelmaa.
    Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirjam-Matilda, ole hyvä, kiitos ja terveiset sielun sopukoihin!

      Katja, kiitos sinullekin!

      Poista
  3. Voi keveys, voi hauraus.

    Kuollut kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, niinpä. Tuo joulukaktuksen kukka oli nyt joulun ajalta. Niistä kyllä vaan tulee aina kesä mieleen, kun asuvat kesät parvekkeella, onnellisina.

      Poista
  4. Sanaton...

    Jos nyt joksikin pitäisi sanoa, niin:
    Kaikista ujoimman ja hauraamman oloisen metsäkeijun juhlakorvakorut. Häntä harva on edes nähnyt.

    VastaaPoista
  5. Iäisyyttä ja herkkyyttä kuva täynnä. Kaunis!

    VastaaPoista
  6. ............mutta kuitenkin.....uusi alku ja toivo viriää!
    Helinä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, totta! Valoisaa ja herkkää, kyllä, toivo! Kiitos!

      Poista
  7. Ihana tunnelma. Kaunis, herkkä kuva.

    VastaaPoista