Kiitos, hieman epätarkka, kun silmät eivät enää riitä tarkennukseen, mutta toisaalta tarviiko aina olla niin tarkkaa? Mähän oikeastaan pidänkin enemmän sumeasta kuin selkeästä :) Joulukaktus!
Tämä kuva kulki silmieni kautta suoraan sieluni sopukoihin.Sinne herkkää,kevyttä ja kaunista varastolippaaseen. Sieltä se nousee oikealla hetkellä muiden varastoitujen rinnalla tuomaan tiettyä tunnelmaa. Kiitos.
Nyt jää arvailujen varaan, mutta sanoisin että verenpisara. Kiinnostava kuva jokatapauksessa. Extrêmement delicat ;)
VastaaPoistaKiitos, hieman epätarkka, kun silmät eivät enää riitä tarkennukseen, mutta toisaalta tarviiko aina olla niin tarkkaa? Mähän oikeastaan pidänkin enemmän sumeasta kuin selkeästä :) Joulukaktus!
PoistaEpätarkkuus on kiinnostavaa ! Herättää ajatuksia.
PoistaTämä kuva kulki silmieni kautta suoraan sieluni sopukoihin.Sinne herkkää,kevyttä ja kaunista varastolippaaseen.
VastaaPoistaSieltä se nousee oikealla hetkellä muiden varastoitujen rinnalla tuomaan tiettyä tunnelmaa.
Kiitos.
Tähän kommenttiin voisin yhtyä <3
PoistaMirjam-Matilda, ole hyvä, kiitos ja terveiset sielun sopukoihin!
PoistaKatja, kiitos sinullekin!
Voi keveys, voi hauraus.
VastaaPoistaKuollut kesä.
Niin, niinpä. Tuo joulukaktuksen kukka oli nyt joulun ajalta. Niistä kyllä vaan tulee aina kesä mieleen, kun asuvat kesät parvekkeella, onnellisina.
PoistaSanaton...
VastaaPoistaJos nyt joksikin pitäisi sanoa, niin:
Kaikista ujoimman ja hauraamman oloisen metsäkeijun juhlakorvakorut. Häntä harva on edes nähnyt.
Ihana Seija! :) Hurmaava ajatus! Kiitos!
PoistaIäisyyttä ja herkkyyttä kuva täynnä. Kaunis!
VastaaPoistaKiitos Sussi! Iäisyys on ihana.
Poista............mutta kuitenkin.....uusi alku ja toivo viriää!
VastaaPoistaHelinä
Niin, totta! Valoisaa ja herkkää, kyllä, toivo! Kiitos!
PoistaIhana tunnelma. Kaunis, herkkä kuva.
VastaaPoistaKiitos Essi, valo on kaunista.
Poista