Sumua päässä, ajatukset jumittuneet harmaaseen. Kuulen vesisateen, seinäkellon, koiran, joka haukkuu alakerrassa. Unessa, valveilla, niiden rajamailla ja lopulta epätietoisuus siitä, mikä oli oikeasti ja mikä ei. Soiko puhelin, vastasinko. Niska jumittaa, pää särkee, luen hitaasti dekkaria piilossa peiton alla.
Niin kaunis rajamaan höyhen. <3 Höyhensaarilta.
VastaaPoistaParanemisia! <3
Kiitos sinulle :)
PoistaKuin sulkakynä, joka tarvitsee vain nyt hieman lepoa, kohta se on taas pystyssä kirjoittamassa muistiin kauniita ajatuksia.
VastaaPoistaVoimia <3
Kiitos! Kauniit ajatukset ovat nyt hiukan karkuteillä, mutta ehkä vielä löydän ne.
Poistaunen ja valveen rajamailla...
VastaaPoistaSiellä on viime päivät menneet!
PoistaOi, kaunis ja herkkä kuva.
VastaaPoistaVoimia, toivottavasti pian helpottaa!
Kiitos! Kyllä on jo parempi, vaikka väsymys on vielä ihan hillitön.
PoistaOi, miten kiinnostava otsikko. Herättää filosofisia pohdintoja !
VastaaPoistaIhanaa! Kunpa sellaisia liikkuisi täälläkin päässä :)
Poista