Kevättä

Hetki kevättä keskellä viikkoa.


Tänään vietän ystävän kanssa kaupunkipäivän.
Sadekin loppui jo.



 

Juuri kello kolmeksi

Kuvittelen neulovani tyttärelle paidan.
Se näyttää tällä hetkellä tiskirätiltä.
Lanka on kyllä kiva. 

  
Kotipäiviä, nuhakuumeinen lapsi.
Kissa asettuu sinne missä tapahtuu,
pitää huolen, että tulee huomatuksi.
Eilen poika lakosi lattialle futistreenien jälkeen,
ja kissa samaan asentoon viereensä.

 
Talvimaisemia kirjan sivuilta, ulos ei edes viitsi katsoa.
Kauneuden voi tarvittaessa kuvitellakin,
niinkuin kalliot, valon, tunnelman. Hetken.
On rauhallista aikaa esseelle,
sillekin, että perunat kypsyvät juuri kello kolmeksi,
kun isommat lapset kotiutuvat koulusta.

Pehmeää, vahvaa

Pitkä kelmeä päivä.

Minulla impressionistiset ajatukset,
pehmeää, vahvaa tekstiä ja lämmin olla.

Tehtiin mansikkaviinereitä.


 

 

Viikolla kävin

Kaupunki elää kevättä.
Kuiva asfaltti ja lintujen laulut.
Sisällä kuplii jo, eikä se haittaa,
vaikka paljon aiemmin kuin yleensä keväisin.
Onhan jo maaliskuu ja kohta juodaan parvekkeella aamukahvit!


Aamukävely metsän halki.
Iltapäivän vietin kirjan sivuilla,
illan neulepuikot käsissä.
Viikolla kävin menneessä maailmassa,
kuvat sieltä.


Toivon viikonlopun jatkuvan hitaasti, pitkään. 

Joutsenet

Näin joutsenet taivaalla.
Menin merenrantaan katsomaan, tapaisinko ne uudestaan.
Siellä oli kuitenkin vain hiljaisuus.
Häipyvät jäät, painuva päivä
ja veteen laskeutuneet pilvet.

Ohjeen mukaan

Ihanan lumisen kirjoittaman ohjeen mukaan
neulottu huivi on valmis.
Ohje oli helppo ja kiva neuloa(siis MÄ ymmärsin!),
tykkäsin ihan hirmuisesti tehdä tätä.
Kirjavalla langalla ja ilman pingotuksia
tästähän tuli ihan eri luonteinen kuin tuo 
lumisen ihastuttava neulomus. 
Mutta tykkään silti
ja vien sen tänään lahjaksi 90-vuotiaalle mummolleni. 


Haluan ehdottomasti tehdä toisenkin,
seuraavaksi yksivärisenä ja keveämmällä langalla.
Lämmin kiitos sinulle luminen!



 

Vaivihkaa itseltäni

Illat loppuvat kesken.
Onneksi valo lisääntyy, saadaan iltoihin lisää pituutta.


Niskajumi, oikeastaan kokoselkäjumi,
ja käsityöt polttelevat mielessä.


Keskeneräiset kirjat, liian pitkät lauseet.
Ajatus karkasi jo toisaalle.


Vaivihkaa itseltäni aloittelen lenkkeilyä.
Mutta miten onnistuisi 
sokerin syönnin vähentäminen
samalla metodilla?