Työarki alkoi.
Ei se mitään, loma oli hyvä.
Maanantain jälkeen kotona odotti posti ystävältä.
Kaunis perhonen, ilahduin niin kovasti!
Keraamisen perhosen on taiteillut Marjo Lönnqvist.
Kiitos sinä siellä, ajattelen että perhosen myötä
onnistun lempeästi lentämään arkeen!
Oli hienot juhlat, on ollut väsymystä sen jälkeen.
Äsken käytiin ottamassa rippikuvat.
Arvaatteko missä kuvattiin kello 8 aamulla?
Siellä oli meidän lisäksi hurisevia ruohonleikkureita.
Oikein vastannut osallistuu kahdella arvalla arvontaan.
Arpojalla on nyt vähän kiirus, joten jatketaan
arvonta-aikaa perjantaille 7.7. asti.
Kirmaan tästä nyt töihin, hei!
Nautitaan heinäkuun tuulista!
Täällä ollaan odottavissa tunnelmissa.
Huomenna vietetään pojan rippijuhlia.
Suloista. Haikeaa todella! Ihanaa ja ihmeellistäkin.
Juhlat pidetään seurakuntatalolla. Mahdutaan paremmin niin.
(ja säästyttiin siivousurakalta, loman pelastus!)
Vasta aamulla päästään laittamaan juhlatila kuntoon.
Pojan puku odottaa valmiina. Kravatissa on sinistä ja punaista.
Pöytiin tulee punaisia ruusuja, sinisiä ruiskaunokkeja.
Vielä on vähän valmistelupuuhia tehtävänä.
Vaniljapannacottaa tehdään yhdessä, pojan toiveesta.
Parvekkeella kasvaa tomaatti, ruiskaunokki ja basilika.
Ruusupapu, minttu, pelargoniat.
Tuoksuherne, samettiruusu ja metsämansikkakin.
Ihmettelen joka päivä sitä, että ovat hengissä,
hyvinvoivia ja suuntakin on kasvava.
ARVONTA! LOTTERY! 333!
Täällä laitellaan tulevia rippijuhlia valmiiksi.
Syödään jäätelöä ja uusia perunoita.
Nautitaan helteestä.
Tänään ajellaan vielä järvelle, pitää päästä veteen.
Kuvan otti tytär juhannuksena, kiitos.
Muistathan osallistua arvontaan!
I have a lottery in my 333. post.
Leave a comment there and you are in!
Meillä oli hiekkatiet, niittytiet, kesätiet.
Oli aurinko, välillä sade ja koko ajan perhoset ympärillä.
Villiä kirmailua, hetken pysähdyksiä, herkkää kauneutta.
Tytöstäkin tuli kuin perhonen.
Perhostiet, niitä pitkin me kuljimme.
Hei keskeltä kesää!
Ollaan oltu järvessä, niittykukkien seassa, tynnyrisaunassa.
Samalla kun joku hiihteli taivaalla,
ihana helle jätti muiston polttavana olkapäihin.
Nyt sataa. Hiljaa viivasuorana.
Hei hei!
On hyvä, että ihmistä välillä nahistaa.
Sen jälkeen alkaa nimittäin useimmiten tapahtua.
Täällä on nyt maanantaisen nahistuksen jälkimainingeissa
käyty lenkillä, siivottu ja hinkattu,
saatu ilahduttava varmuus tulevan vuoden työkuvioista,
virkattu, luettu ja sovittu tärkeä tapaaminenkin.
Lisäksi huomenna saadaan poika kotiin rippileiriltä
(hyvin menee ja viihdyn ja kivaa on,
en ehdi soitella, ei täällä mettässä ole kenttääkään)
ja heti sen jälkeen kurvataan maalle jussin viettoon.
Aurinkokin on palannut, näyttää helteeltä
ja rippijuhlajärjestelyt ovat ihan hyvässä ojennuksessa.
Eilen sain vielä ilon ja kunnian
kuvata ihanaa, suloista vaaleanpunaista 1-vuotiasta!
Ja kappas, huomasin juuri, että tämä on sivukujien 333. posti!
Se on kuulkaas juhlan paikka!
Pistetään arvonta pystyyn, kolme onnekasta palkitaan
ja ainakin päävoitto on itsetehty.
Katsotaan, mitä pientä syntyy...
Elikkäs laitapa kommentti tähän postiin, niin olet mukana!
Aikaa olkoon lomani loppuun asti eli sunnuntaihin 30.6.
