333!

On hyvä, että ihmistä välillä nahistaa.
Sen jälkeen alkaa nimittäin useimmiten tapahtua.


Täällä on nyt maanantaisen nahistuksen jälkimainingeissa
käyty lenkillä, siivottu ja hinkattu,
saatu ilahduttava varmuus tulevan vuoden työkuvioista,
virkattu, luettu ja sovittu tärkeä tapaaminenkin.
Lisäksi huomenna saadaan poika kotiin rippileiriltä
(hyvin menee ja viihdyn ja kivaa on,
en ehdi soitella, ei täällä mettässä ole kenttääkään)
ja heti sen jälkeen kurvataan maalle jussin viettoon.
Aurinkokin on palannut, näyttää helteeltä
ja rippijuhlajärjestelyt ovat ihan hyvässä ojennuksessa.
Eilen sain vielä ilon ja kunnian 
kuvata ihanaa, suloista vaaleanpunaista 1-vuotiasta!


Ja kappas, huomasin juuri, että tämä on sivukujien 333. posti!
Se on kuulkaas juhlan paikka!
Pistetään arvonta pystyyn, kolme onnekasta palkitaan 
ja ainakin päävoitto on itsetehty.
Katsotaan, mitä pientä syntyy...


Elikkäs laitapa kommentti tähän postiin, niin olet mukana!
Aikaa olkoon lomani loppuun asti eli sunnuntaihin 30.6.