On luvattu tulevaksi

Lauantaiaamuissa on kuvan kaltainen tunnelma. Keväisen tuore, unenomainen, vapaa ja avoin. 

Vielä on pilvistä, mutta aurinko on luvattu tulevaksi. Parveke on täynnä kukkia, tytär toi kesätöistään tuliaisina! Olen juurtunut punaiseen nojatuoliini, hoitelen hommia ojennukseen, laitan itseni kartalle. Viikot syöksevät ihmisen kartaltaan unohduksiin, eksyksiin ja piiloonkin, tähän pitää keksiä ratkaisu. Tarvitsen ainakin kompassin (jota en ikinä ole oppinut käyttämään, joten...). Ompelin erään tilaustyön, olipa se kivaa, jätin koneet pöydälle mahdollisia uusia töitä varten. Villasukatkin tekeillä, nimeltään Poutapilviä. Tarvitsen lisää kahvia, sitten silitän harmaan mekkoni ja kaivelen taotut koruni esiin. Päästään miehen kanssa Turun linnaan juhliin, oi että. Huomenna on sitten ohjelmassa Laitilan munamarkkinat.