lauantai 19. tammikuuta 2019

Sattumalta osuin mukaan





























Nämä lumiset päivät. Ajatus laahaa pitkin kinoksia, välillä tempautuu tuulen matkaan, on ärtynyt, on valoisa, on levoton. On kuitenkin enimmäkseen oikealla suunnalla. 

Jännitystä ilmassa, sillä maanantaina huipentuu eräs iso työ päätökseen, valmiiksi. Olen ohjannut paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä valokuvatyöskentelyryhmää ja vuoden sitkeän työn jälkeen pystytämme kirjastoon näyttelymme. Olen innoissani siitä, tavoitteellinen tekeminen on ollut antoisaa. Valmiiksi tulemisen jälkeen on aika summata kaikkea muutakin tehtyä ja kehitellä uusia kuvioita ikiomaan työhöni. Näyttelystä ja muustakin pian lisää!

Tuo omakuvani... työkaveri otti sen. Vahingossa, kuvasi ihan muuta. Sattumalta osuin mukaan. Sattumat ovat toisinaan hilpeitä. Ja omakuvat aina tärkeitä. Kiitos.



12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Hei, nice to see you here :) Yes, snow is lovely in pictures :D (I'm dreaming of sun and summer, I'm not a snow fan). Thank you for visiting here!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Hei Maarit, kyllä, aika huvittavan näköinen, tönöttävä sattuma :D Kiitos kun poikkesit!

      Poista
  3. Kiinnostava valokuvakurssi. Aina ajoittain haaveilen voimauttavan valokuvauksen kurssista, tai jostain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei pitkästä aikaa, onpa mukava kuulla sinusta! Minä ohjaan narratiivistaiteellista valokuvatyöskentelyä sekä omakuvatyöpajoja, on ollut todella antoisaa myös ohjaajalle :)

      Poista
  4. Pääsisinpä joskus mukaan! Missä ohjaat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salossa olen tähän asti ohjannut, mutta olen avoin kaikelle uudelle :)

      Poista
  5. Omakuvasi sai hyvälle mielelle. Olet ihana! ♥

    Iloa näyttelyn pystytykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, Katja! Minutkin se sai nauramaan :D Kiitos, sinäkin!

      Ja oi että, näyttelystä tuli ihana!

      Poista
  6. Ai vitsi,hymyilytti tuo omakuvasi!♡Luulen,että minunkin omakuvani olisi harmaana päivänä lumisateessa seistessä juuri tuollainen!Kädet oikosenaan sivuilla,päällimmäisenä ajatuksena laskea päiviä kevääseen.😉
    Ja wau,miten hienoa työtä olet tehnyt!Luulen,että yhdelle taiteellisesti lahjakkaalle läheiselleni tuollainen ryhmä olisi mitä mainioin keino hiukan piristyä ja kanavoida tunteitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, suakin hymyilytti! Jotenkin lohdullinen ja niin todellinen. Tässä tönötän kun en muuta voi, mutta vielä se kevät koittaa!

      Kiitos, on ollut kyllä huippua duunia (harmi vaan, että päätyön ohessa...) ja olen nauttinut valtavasti. Onneksi mikään ei ole päättymässä, vaan syksyllä taas jatketaan noissa merkeissä. Kyllä, suosittelen, piristää ja houkuttelee avaamaan silmät.

      Poista