Jotakin pitää saada käsillä aikaan, silloinkin kun on kiirettä, väsyä ja liikaa ajateltavaa. Sukkien neulominen tasaa ajatuksia, rentouttaa mieltä ja rauhoittaa kehoa. Siispä neulon päivittäin, edes hiukan. Valmista tulee kun tulee ja syksyn aikana on kyllä tullutkin. Tässä muutamat ja niistä muut sain jo myytyä, mutta nuo pitkät vedinkin itse jalkaani päivänä jona kävin Muurlan opistolla valokuvaterapian perusteiden opiskelijoille kertomassa opinnäytetyöstäni ja omakuvallisesta työskentelystä. Olipa aika ihanaa!
Ja huom: uusi valokuvaterapian perusteiden koulutus alkaa keväällä, haku on jo käynnissä!
Muutakin ihanaa ja ammatillisesti antoisaa on mahtunut tähän syksyyn, olen tosi kiitollinen kaikesta siitä. Tuntuu, että en ole enää jumissa suossa, vaan maisema avartuu ja on aika paljon kaikkea mitä minä voin tehdä ja tarjota. Tärkeä asia on myös kiitollisuus vakituisesta päivätyöstä, säännöllisestä tulonlähteestä, huolimatta ajoittaisesta tympäännyksestä.
Tykkään myös edelleen tästä blogistani. Vaikka on ollut aika hiljaista, niin täällä kuin sielläkin. En ajatellut vielä kuitenkaan luovuttaa, höpisen ainakin itsekseni täällä vielä hetken.
Kiva kuulla, että syksy on ollut antoisa:)
VastaaPoistaKiitos Sussi! On ollut laidasta laitaan kaikenlaista, mutta myös tosi kivoja juttuja työrintamalla, se ilahduttaa kovasti.
PoistaJa lukijoitakin todistettavasti enemmän kuin yksi.
VastaaPoistaSilmukkaista joulunodotusta ja menestystä kaikkiin hankkeisiin <3.
Hei sinä, onpa kiva kuulla, että oot siellä, yhä lukemassa :) Kiitos sulle, silmukoita kertyy, vaikkakaan ei tänä vuonna joulupaketteihin. Ja kiitos, hankkeita on nyt yllin kyllin, ja hyvin on tähän asti mennyt :)
Poista