Kaksi teosta - Lautanen

Kaksi teosta 
Ninnun antaman aiheen "Lautanen" inspiroimana,
minun tässä ja Ninnun Kuvittelun ilossa.

Pidin valtavasti

Winkler ajatteli: meidän varjomme ovat meidän tarinamme. Raahaamme ne mukanamme kaikkialle. 

***

Hän ihmetteli maailman välinpitämättömyyttä, sitä miten se vain jatkoi menoaan, kaikesta huolimatta. 

Anthony Doerr: Davidin uni 




Sairastelen, mutta sain luettua kirjan loppuun. Se oli kiehtova, kaunis, raivostuttavakin. 
Pidin valtavasti. Suositus!

Mitä sinä luet juuri nyt?



 

Vihreä, vihreä

Tyyni keskikesän aamu. Taivas on sininen, aurinko kirkas. 
Maailma on vihreä, vihreä ja sen vihreän syvyyksistä löytyy monta polkua seikkailuun.


Kauneuden taikaa teille kaikille!

 

hetken

pienen hetken verran



 

Miten?

Vesi virtaa, tuulee. Yrittää olla ajattelematta on yhä ajattelemista. 

Mikko Hietaharju



Paljon jo mennyttä, sellaista, missä kuitenkin pysyttelen vielä kiinni. Roikun kiireen tunteessa, pitelen käsissäni jo valmiita asioita, joista voisi hyvinkin päästää irti. Yliajattelen. Organisoin yhä. Pidän itseni kireänä, liian kireänä. 

Olen taas töissä, odotan heinäkuuta, silloin lomailen uudestaan. Tässä on siis hyvää aikaa laskeutua lomatilaan, jos osaa. Vai tuleeko lomatilan tavoittelustakin stressi? 

Tekemättömyys on vaikea tila. Varsinkin kun tykkää tehdä. Silti pitäisi pystyä pysähtymään. Voiko pysähtyä kirjan ääreen? Telkkarin ääreen? Silloin on ainakin neulottava (sain viltin valmiiksi, aloitin uudet villasukat). Onko se pysähtymistä? Vai saavuttaako pysähtymisen tunteen parhaiten vaeltamalla metsässä, pusikoissa, kaikessa rauhassa? Lenkillä, kuntosalilla (koska olen viimeksi oikeasti liikkunut?) tai joogaamalla parvekkeella räsymaton päällä? 

Pään totaalityhjennys ja koko kehon rentouttaminen olisi paikallaan. Mutta miten? Kerro sinä!

Katsellaan ylös, alas

Matkat. 
Kävellään ja katsellaan. Ollaan hitaasti, syödään mansikoita, paetaan sadetta ja tuulta, torkutaan bussissa, kuunnellaan maailmaa, pelataan korttia ennen unta. Katsellaan ylös, alas, kurkistellaan kujille, portaikkoihin ja kirkkoihin, nähdään monta tornia, kuullaan kirkon kellot, linnut ja omat ajatuksetkin. Päivät ovat pitkiä, vaan ei niitä koskaan ole tarpeeksi, jotain jää jälleen näkemättä, teitä kulkematta. Ehkä niin kuuluukin olla. Tullaan kotiin, kotiin on aina onni tulla. Lähden kulkemaan lähelle, tuttuihin paikkoihin, löydän yllättäin sieltä uutta, linnut laulavat täälläkin, on niin kaunista. 

Matkat, 
vai onko tämä kaikki sittenkin yhtä, samaa matkaa. 

Pysähdyin

Pysähdyin heidän luonaan.

Operaatio lakkiaiset - Done!

Done.

Upea ylioppilas! 
Ihanat juhlat!

Kaikkeni antanut. 
Ja kaiken saanut! Kiitollinen, onnellinen, tyytyväinen.

(palaan siihen kaikkeen vielä myöhemmin)

Huomasin, että olen ollut lomalla torstaista asti. 
Lento Kööpenhaminaan lähtee aamulla kello seitsemän. Pitänee pakata.