sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sunnuntaiaamut







Sunnuntaiaamuna teetä, kahvia ja kynttilänvaloa. Viikot täyttyvät paljosta ja välillä on vaikea löytää sellaisia hetkiä, joissa levätä, joista saada virtaa. Sunnuntaiaamut, näissä on sellaisia aineksia. Hiljaista hitautta, venyvää aikaa, tilaa ajatuksille. Tänään en tee mitään suuria, sanoin. 


(niin, entä sitten paljon pieniä? 

löydänkö kohta itseni tiskivuoren ääreltä? tunkemasta pyykkejä pesukoneeseen? kirjaamasta hommalistaa? suorittamasta niitä pieniä asioita, mitä en viikolla ehtinyt? tai iltaisin enää jaksanut?

entä mitkä asiat ja tekemiset tuntuvat suorituksilta? miksi ne tuntuvat siltä?

miltä tuntuu, jos jättää ne tekemättä? ahdistaako vaan lisää? olisiko helpompi tehdä ja saada ne pois alta, vai oikeasti viettää sellainen päivä, että tekee vain sitä, mikä lepuuttaa omaa päätä ja kehoa? mitä sellainen on? 

osaisiko hetken olla ajattelematta huomista, ensi viikkoa, joulua, tulevaa vuotta? olla nyt ja tässä, vailla yhtäkään vaatimusta ja suoritusta? jatkaa hitaan sunnuntaiaamun viettoa yöhön asti...)






12 kommenttia:

  1. Khavikuppi kädessä ja villasukat jalassa, katson ikkunasta ulos. Aurinko paistaa ketään ei näy missään..ihanaa aamu♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa juuri oikeanlaiselta viikonlopun aamulta :)

      Poista
  2. Aamut ovat ihania ja varsinki hitaat aamut ❤️. Suloinen kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Aamuisin saan myös aikaan, silloin kun siltä tuntuu. Kiitos.

      Poista
  3. Niin totta joka sana omallakin kohdalla. Hyvä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Sussi! Mukava kuulla, että siellä samoja mietteitä.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun kerroit. Helpottavaa aina kuulla, että kanssasisaria löytyy :)

      Poista
  5. Itse teen rypäyksin.Vietän mielestäni ihanaa, rauhallista sunnuntaita.
    Pyykit, sitten musiikkia ja blogien lukua.
    Tiskit ja istumaan lukemaan ihania tunnelmia lehdistä.
    Sitten imurointi ja ihan vain hiljaista olemista, ulos tuijottelua.
    Joku muu homma ja sohvalle köllimään ja katsomaan telkkaria.
    En tunne ahdistuvani ja päällimmäiseksi jää hiljaisen olemisen fiilis.
    Ja mukava viikon aloitus,kun on hommatkin pois alta.
    Sopiva rytmi:max puoli tuntia hommia ja tunti+ olemista.
    Tärkeää kuitenkin tehdä askareet ilolla.Ei toimi, jos niistä ottaa painetta. :)
    Ajattelun katkaisemiseen minäkin vielä haen vastaavaa keinoa.Ettei niin kovasti mentäisiin tulevassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rypäyksin tekeminen kuulostaa hyvältä. Tasapaino säilyy noin. Viisautta. Ja ilo, se on totta, se on tärkeä!

      Minä vietin ihan laiskan sunnuntain, teki terää. Yhdessä kohtaa teki mieli tiskata joten sitten tiskasin :D

      Kiitos jakamisesta!

      Poista
  6. Tutuilta työvuosien ajatuksilta tuntuu. Jos arkipäivien voimat kuluvat työhön, niin viikonlopulla pitäisi tehdä paljon asioita. Helpottaisikohan jos jättäisi sunnuntaiksi vain sellaiset hommat, joita tekee erityisen mielellään.
    Mutta kyllä ihan vanhanaikainen lepopäivä-ajatus on monella lailla hyödyllinen. Ihan ilman itsesyytöksiä.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluisat sunnuntaipuuhat, ihana ajatus! Täytyy sitäkin kokeilla! Olet kyllä varsin oikeassa tuosta lepopäivästä, tärkeää on myös osata huilata.

      Poista