Valot ja varjot käsikkäin, eikö niin.
Vapauden riemu ja väsymyksen alakulo.
Epätietoisuuden levottomuus ja faktojen, merkintöjen ja sovittujen asioiden tuoma varmuus.
Toisaalta, vapauden tilassa merkinnät ja aikataulut voivat väsyneelle olla liikaa. Vaikka niillä ei kaikkia päiviä olisikaan täytetty. Väsynyt voi myös ajatella, että jos niitä ei ole, silloin ei ole mitään. Vaikka väsynyt, vapaana leijuva olisikin kaikkein eniten juuri sen ei mitään tarpeessa.
(mutta miten siinä ollaan, ei mitään-tilassa?)
Älkää huoliko, mua on jo ravisteltu. Kyllä mä tästä tasaannun. Kerään voimia maisemista ja poutapilvien liikkeistä. Lakkaan ajattelemasta aikaa, ajattelemasta liikaa (heh, tuhoontuomittua). Olen vaan, siellä missä olenkin. Ai niin, olen lomalla. Vapaa! Mistä vapaa? Ja mille?? Entä... miten?
(diagnoosi: sekaisin
tarvitsisin ehkä eniten vapaata ja lomaa itsestäni)
Linnunlaulua, aurinkoa ja sisäistä rauhaa viikkoosi!
VastaaPoistaKiitos Sussi sinulle, ihana :) Otan kaiken vastaan, tarpeeseen tulevat! Sisäinen rauha olkoon tavoite!
PoistaLomalle jäätyä kuuluukin tuntea tuon kaltaisia tunteita. Yleensä palaset alkavat kyllä loksahdella uudestaan paikoilleen, ehkä hieman erilaiseen järjestykseen ja uusia osasia sisätäen.
VastaaPoistaHyvää lomaa sinulle!
Kiitos Seija, kiitos. Olet varmasti ihan oikeassa, ihan kuin tässä olisi rooli hukassa tai jotakin. Kyllä mä vielä opin lomatavoille :)
PoistaJospa antaisit itsesi rauhassa rauhoittua.Nukkua vaikka sitä vapaata tilaa pois hyvällä omalla tunnolla.
VastaaPoistaKyllä se siitä sitten luultavammin hyvin levänneenä lähtisi. Kuin nuo kauniit renkaat vedenpinnalla,laajenemaan se hyvänolon tasapaino ja ehyt juuri tässä oleminen, ilman muuta miettien.
Kiitos Mirjam-Matilda! Jospa antaisin, tosiaankin! Nukkua ei yhtään malttaisi, kun on tuo kirjapino tuossa houkuttelemassa, mutta uni on kyllä niin oleellista mielesnrauhan kannalta, että pitäisi ehdottomasti univelat hoitaa ensin pois. Kiitos kauniista vertauksesta :)
PoistaLisäloma ja loma itsestä tekisi terää :) Halauksia sinulle ihanuus <3
VastaaPoistaNiin tekisi, totisesti. Neljän viikon lomasta menee alku ihan kuutamolla, ja saattaa mennä se loppukin :D Kiitos sinulle Katja!
PoistaSade veden pinnalla on kiehtovaa. Vesi vedessä. Ja vihreys siihen, voi mikä maailma.
VastaaPoistaEi mitään -tila onkin vaikea. Vaatii mielikuvitusta. Sinulla sitä kyllä on.
Ja sit oon kokemuksen kautta sitä mieltä, että väsymys lähtee lepäämällä, ei pinnistelemällä. Mikä sitten on lepoa, se lienee erittäin yksilökohtaista.
Hyvää vapautta, rauhaa!
Niin on, kaunis sade. Ja tuo vihreys on ihmeellinen, syvä ja ehkä vähän jännittäväkin.
PoistaHeh, joo, mielikuvitus on jossakin olemassa, mutta karkuteillä juuri nyt. Vielä se löytyy.
Olet niin oikeassa väsymyksen suhteen, juuri niin. Ja myöskin tuo yksilökohtaisuus, kyllä. Tällä hetkellä on vaan vaikea löytää sitä lepäämistilaa, keho on jotenkin ihan stressikippurassa, yhä töistä ja sitten vielä huolia ollut hiukan, ei löydy sellaista oloa, missä kykenisi lepotilaan. Ehkä se vielä, jos vaikka juhannuksena.
Kiitos Ilona, ja tosi tärkeä on tämä vapaus joka tapauksessa, voimat eivät töihin juuri nyt riittäisi.
Välillä ehkä täytyy velloa? Jotta on taas voimia virrata. :)
VastaaPoistaEhdottomasti, vannon vellomisen nimeen!! :D Kiitos kun annoit sille sijan! (musta tuntuu, että olet ennenkin huikannut jotakin samankaltaista, lyhyen ytimekkäästi mutta tärkeän osuvasti... tarkoittanee sitä, että minä olen vinkunut ennenkin täällä :D ) Voimia tarvitaan virtaamiseen, ja jos ei ole välillä syvää suota, ei olen myöskään kirkasta taivasta. Kiitos Pitko, olet piristys :)
Poista<3 Minun ajatuksiani täällä taas. Ei taida enää yllättää. Voisiko ajatella, että tällaista tämä minun eloni (nyt/nykyään) on? Siihen kuuluu tämä kaikki kipuilu ja se rauhakin, kyllä sekin tulee, joskus, ajoittain. Toivon sinne lepoa ja unta, armoa, rennosti ottamista! (Minä naputtelen täällä juhannuksena. En ole koko päivänä tehnyt mitään järkevää enkä juhannusjuttuja, olen seurannut sivusta, lehteillyt kirjaa, napsauttanut saunan päälle sentään. Eka kerta näin.)
VastaaPoistaKatja, on aina lohdullista kuulla, että samanalaisia ajatuksia muillakin, kiitos siis kun tulet kertomaan :) Niin, samaa olen miettinyt, että tällaista nyt, niin se vaan on. Kiitos, juhannus pellonlaidassa teki hyvää! (Joskus on vaan pakko saada seurailla sivusta, olla hiljaa taustalla, olla tekemättä yhtäkään ylimääräistä liikettä. Toivon vaan itse, että joskus myös ajatukset osaisivat olla hiljaa, puolella teholla, edes niin.) Pehmeitä tuulia sinulle!
Poista