On elämyksiä, joiden aikaansaamalla mielenrauhalla jaksaa taas porskuttaa pitkälle eteenpäin. Edu Kettunen, Ninni Poijärvi ja Mika Kuokkanen tarjoilivat sellaisen eilen illalla täällä Salossa. En osaa luonnehtia konserttia kuin adjektiivilla täydellinen. Mistä he tiesivät, että tarvitsin juuri tuollaista? Neroja. Taitavia. Hauskoja. Kiitos.
Ninni Poijärvi puhui ja lauloi virrasta, laivoista. Siitä, miten kaipaa merelle, laivojen matkaan, vaikkei ole koskaan lähtenytkään. Että pitää niitä ehkä kauneimpana asiana mitä voi tietääkään. Mulla oli aikonaan valtava kaipuu merelle, purjehtimaan. Toteutin haaveeni jo nuorena tyttönä, lopputuloksena se, ettei tasapainoelimelläni ole ollenkaan yhteneväistä haavetta mieleni kanssa. Meri- ja laivarakkaus pysyi silti, kaipaus lähdön tunteeseen, horisonttiin katoamiseen ja vapaaseen kulkemiseen on yhä. Kunhan pysyttelen maissa. No, rahtilaiva on kokeilematta, se vielä pitäisi...
Koetut elämykset heijastelevat aina myös omaa elettyä, omia ajatuksia ja haaveita. Huomasin pohtivani sitä, että välillä pelkkä kaipauksen tunnekin riittää, se voi olla silti kauneinta, vaikkei koskaan lähtisikään. Se voi riittää. Siitä voi tehdä laulun, tai taulun, se voi totisesti riittää. Tuli ihan hurjan lohdullinen olo.
Eräänä sunnuntaina Helsingissä lumi oli vielä maassa, veneet odottivat ja maissa kulkeminen oli kaipauksen elämystä ja mielenrauhaa parhaimmillaan.
Edu Kettunen on yksi lemppareistani!
VastaaPoistaEikä yhtään huono lemppari :)
PoistaEdu kannatteli minut läpi jakson elämässäni, kun huomasin avioliittoni olevan eron liepeillä, monia vuosia sitten.Tällä hetkellä ensimmäinen lauseesi osui ja upposi omaan elämääni.
VastaaPoistaJa kyllä,kaipaus on niin kaunista.Ja se usein riittää.
Edu on hyvä kannattelija, viisas.
PoistaVälillä sitä unohtaa elämysten voiman, kuinka pienikin hetki saattaa kantaa pitkälle. Ja kaipaus, onneksi sitä riittää :)
Voi että, onpa hauskaa lukea täältä kokemastasi konserttielämyksestä, kun juuri tein oman päivitykseni omastani! Oli ihan huikea ilta minullakin lauantaina, laulaja-lauluntekijöitä kertomassa biiseistään ja laulamassa kitaran kanssa, niin taitavia ja samalla myös hauskoja. <3
VastaaPoistaJa kyllä, tuo on lohdullinen ajatus, että pelkkä kaipauksen tunnekin voi olla kaunis ja riittävä. Kiitos siitä!
Onneksi on välillä koskettavia elämyshetkiä. Niin, mua lohdutti kovasti tuo havaintoni kaipauksen riittämisestä, ja samalla sen voi ajatella tarpeeksikin, olisihan outoa, jos ei kaipaisi.
PoistaEnsimmäinen lause ja nuo viimeiset kappaleet. Satu kiitos siitä, että kirjoitat tänne, kerrot ja samalla avaat ajatuksia, luot polkuja.
VastaaPoistaEn ole vielä saanut mitään kirjoitettua sinulle, kadonnut johonkin lamaannukseen, mutta vilkutan täältä terveisiä, kevät tulee päivän kerrallaan!
Kiitos sinulle, ihana :) sanotpa kauniisti, voi että, kiitos. Hei ei kiirus, ajallaan sitten taas, toinen lamaantunut täällä, voi elämä. Hei hei, vilkutellaan ja ajatellaan, tulee se, kevät, koko ajan. Voi hyvin!
Poistarakastan merta:)
VastaaPoistaMinäkin.
PoistaSinun tekstissäsi on usein kuin keinuisi ajatusten ja kielikuvien laineilla. Hyvää tekeviä lauseita!
VastaaPoistaMinulle lähdön tunnelma on koskettavimmillaan rautatieasemalla. Nuoruuden interrail-matkat lienevät osasyyllisiä tähän.
Ja ovathan rautatieasematkin monesti kauniita, tosin eivät meren veroisia ;)
Oi että, KIITOS SEIJA, onpa ihana kuulla! Keinua laineilla, ai ai :)
PoistaJoskus jo vaihdettiinkin ajatuksia tästä, rautateistä... Kyllä, rautatieasemat ovat ihania, kauniitakin, ja juna on tosi hyvä vempele liikkua :)
Kaunista ja täysin samaistuttavaa. Minulla on sydämessä kai ikuinen kaipaus jonnekin, enkä pidä sitä mitenkään surullisena tai ikävänä asiana. Se on sellaista kaihoisaa kaipausta, josta oikein nautin. Minä haluaisin kokea myös ne rahtilaivat. Sellaisen hitaan matkalla olon.
VastaaPoistaKiitos. Niinhän se on, outoa olisi ilman kaipausta, ja kullakin omanlaisensa, eikä välttämättä ole edes kyse matkaan lähdöstä. Kaihoisa kaipaus on juuri oikea luonnehdinta.
PoistaKyllä, ne rahtilaivat, luulen, että Kyllikki Villa on suurin innoittajani asian suhteen. Hidas matkalla olo olisi niin ihanaa koettavaa. Kun mun oppari oli vielä kesken, ajattelin, että olisipa ihana kirjoittaa sitä junassa, ottaisin lipun vaikka pohjoiseen ja takaisin, ja vain kirjoittaisin. Ajatus oli houkutteleva ja jäi myös pieneksi kaipaukseksi...