lauantai 9. huhtikuuta 2016

Löytääkseni









































Rempsallaan. Täyttä ja levotonta. Sekavaa aivotoimintaa, kehossa epätasapainotila. Liian vähän happea, ihan liikaa negatiivista sähinää. 

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muutos.

"Ihmisellä on oikeus rajata. Rajaamalla jotain pois voi korostaa jotain muuta." 
-Merete Mazzarella: Elämä sanoiksi

Alan siis vedellä rajoja löytääkseni sen mitä korostan.




 

16 kommenttia:

  1. Joo, samaa mieltä, Satu, ja samoja ajatuksia. Jos ei muu auta, niin kannattaa tosiaan nousta tuolla tavalla seisomaan itseään pidemmäksi, niin uskoo itsekin. Hyvä kuva!

    Luin tuon Mazzarella viisaan sitaatin ensin väärin: "Rajamaalla voi korostaa jotain muuta." Tosiaan, niinkin. Noissa väärinlukemisissa on usein juju, mieli lukee tekstit omaan tarpeeseensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täytyy ihan itse nousta ylös ja tajuta, ei sitä kukaan muukaan mun puolesta tee. Kiitos Katja, oli taas vähän hupaisa tuo kuvaushetki, mutta hyvä niin :D omaa kivaa.

      Voi että, rajamaa on tosi kaunis sana, ihana että luit väärin. Näen sen nyt koko ajan noin, ja samalla tuntuu siltä että se vie seikkailuun. Kiitos. Nähdäänkö rajamaalla?

      Poista
    2. Siellä nähdään, olen ihan kotiutunut jo. :D

      Poista
    3. Oh, laitapa kahvia tulemaan, minä tuon leivokset :)

      Poista
  2. Ihana tuo peitto. Joskus mulla on sellaisia iltoja, että kaipaisin vaan tuollaista peittoa. Olisin mörkönä siellä alla, musta tulis kukkakuvioinen mörkö.

    Ai että, tuo oikeus rajata. Tarviin välillä tämäntyyppisiä lupia olemassaolooni, kirjallisuudesta niitä löytää. Kiitos tästä sitaatista. Olen kovasti miettinyt, mikä oikeus minulla on elää kuplassani. Toisaalta en ole keksinyt sitäkään, että miksi ei olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, mustakin, sohvavilttinä meillä. Se on vähän haperoinen jo, löysin kirpputorilta, eikä kauhean käyt'nnöllinen, kun valuu aina oman mielesnsä mukaan :) Mulle tulee siitä mieleen ranskalaiset kirsikat. Kissa meillä toisinaan kaivautuu sen alle piiloon, vaarana se, että joku istuu päälle. Mahtaako sekin kuvitella olevansa kukkakuvioinen mörkö? Puhutaan siitä muutenkin kukkaiskissana :)

      Ole hyvä. Kyllä ihmisellä on oltava rajaamisen oikeus, monessa suhteessa, kuplasuhteessakin ehdottomasti.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Oi kiitos, minäkin tykkään :) Oli kivaa kuvata sitä :D

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Niin joutuu, ja aika useinkin. Ja välillä valinta ei ole selkeä, vaan tarvitaan rajanvetoja, jotta vaihtoehdotkin kirkastuvat.

      Poista
  5. Tutulta kuulostaa. Aina välillä tulee tuollainen vaihe.
    Rajan veto on tärkeää, mutta muista myös tuo happi. Kauniissa paikassa kävellessä ja välillä kaukaisuuteen tuijottaen rajanvetokin voi olla helpompaa.
    Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että olen koko alkuvuoden ollut tässä hemmetin vaiheessa... (anteeksi purkaus). Saisi alkaa kirkastua jo. Kiitos Seija! Otan voiman talteen, ja kiitos kun korostit happea, se on tosi tärkeä, kuten kauneus ja kaukaisuus myös. Tänään sataa vettä, onneksi eilen huolehdin heti aamusta hapet kohdilleen ihanassa luonnossa, jaksan vielä sen voimalla kohden kirkastumista :)

      Poista
  6. Mä uskon myös rajaamiseen, töissäkin olen nyt joutunut pakosta sitä harjoitteleen, myös uskon siihen, että täytyy vaan alkaa toimia, töissä jo pientä edistystä, omassa elämässä ehkä vähän vasta ajatuksen tasolla. Täytyy etsiä tietoisesti ratkaisuja, tänään oivalsin yhden jutun, ihan tavallinen juttu oikeastaan, mutta miten tyytyväinen mieli tuosta oivalluksesta tuli ja siitä miten se helpottaa työarkea.
    Tykkään kuvasta, ihanat farkut ja värit, kuvioyhdistelmät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei se aina ole edes iso asia mikä ratkaisee tai tuo selkeyden ja näyttää tien eteenpäin. Työarjen helpottuminen on ihan hirveän tärkeää! Ihanaa, että oivalsit. Rajaamistekin täytyy tehdä pienissäkin asioissa, jopa siinä ketä kuuntelee ja millä korvalla, välillä rajullakin kädellä tietysti. Saadakseen happea ympärilleen. Ja tuo, että alkaa toimia, se on kaiken a ja o, sohvalla ajatuksissaan istuminen ei tuota mitään tulosta. Vaikka pohtimista ja ideointia tarvitaan, niin toimiminen vasta tuottaa tulosta. Mä olen niin hidas toimimisen prosessissa, jään leijumaan, ajattelen liikaa. Siispä taas sellaista, missä voisi koittaa kehittää itseään.

      Kiitos, mäkin tykkääm, yksi lemppariomakuvista :)

      Poista
  7. Hieno kuva, päättäväinen. Toivotan sulle rohkeutta piirtää itsesi näköiset ääriviivat! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, päättäväinen :) sitä tarvitsen, päättäväisyyttä. Kiitos Tanja, miten kaunista rohkeutta! Itsen näköiset ääriviivat, voi kauneus!

      Poista