Kuunnellaan tulen ääntä uunissa. Tätä olen odottanut, tähän pysähdyn. Toisen mielestä laineiden liplatus on vielä sitäkin rentouttavampaa. Seisotaan havupuiden alla, ihmetellään sieltä maailmaa ihan hiljaa. Katsellaan keittiön ikkunasta lintuja, oravia ja harmaata märkää, tänään tulee aurinko, niin on luvattu ja siihen uskotaan, sillä aurinkosuunnitelmakin on jo tehty.
Noita ääniä ja hiljaisuutta minäkin tarvitsen ja mustarastaan laulua!
VastaaPoistaNiistä on rentoutuminen tehty :)
PoistaAh nirvanaa.Jo lukiessa pääsi tunnelmaan ja ensimmäinen kerrokseni rentoutui täysin.
VastaaPoistaPääsen ensi viikonloppuna maalle ja tiedän rentoutuvani jokaisessa mainitsemassasi tunnelmassa.Ah!
Ja mustarastas,tuo kaunis kevään tuoja.
Ihanaa, kiva kuulla :) Ja kiva, että pääset maalle, se tekee niin hyvää. Me olimme kolme päivää ja sitten olikin jo ilo palata kotikulmille kaupunkiin.
PoistaOi, mikä teksti! Ihanaa, että pääsitte toteuttamaan aurinkosuunnitelmaa, täällä ainakin paistoi lämpimästi koko päivän. Laineiden liplatusta odotellessa...
VastaaPoistaHieno kuva mustarastaasta.
Kiitos :) Aurinkosuunnitelma vaihtuikin toiseksi, mutta oli silti tosi hyvä. Kiitos, hän oli hyvin kuvausystävällinen, viihtyi pitkään.
PoistaKaunis kuvaus. Osaisin kuvitella sinut sinne tai tuon kaltaiseen pysyvästi. Keväisin kädet mullassa :). Täällä joutsenet huutelevat tätä kirjoittaessani. Etsivät varmaan sulia paikkoja järvistä. Meilläkin aurinkosuunnitelma. Aamukahvi täytyy vaan juoda ensin loppuun :).
VastaaPoistaKiitos. Niin, kyllä minäkin, mutta mussa on myös tosi vahvana, ehkä vahvempanakin, kaupunkilaistyttö. Keväällä kyllä kaipaan juuri tuota multaa ja pihaa, mutta onneksi on parveke. Joutsenet, ihanat, kävin viikolla Vuohensaaressa katselemassa, mutta näkyi vain vilaus kaukaa. Aurinkosuunnitelmat ovat tärkeitä!
PoistaVoivoi, laineiden liplastus ja tulen rätinä ovat juuri ne meditatiiviset äänet, joita kaipaan ihan kamalasti. Kumpaakaan ei nyt ole. Laineet on helpompi löytää, mutta tuota tulisijaa joutuu ihan metsästämään.
VastaaPoistaJuuri tänä aamuna koira meinasi syödä aamulenkillä mustarastaan, onneksi pidin lujaa hihnasta kiinni.
Niin, täälläkin laineet ovat käden ulottuvilla, onneksi. Tuli on harvinaisempaa, mutta sitäkin ihanampaa silloin kun sen kuulee. Voihan koira! ;)
PoistaTulen rätinää uunissa löytyy kotoakin, laineiden liplatuksen eteen joutuu tehdä työtä, että sitä löytää, mutta toinenkin jo auttaa. Olen sun blogissa eka kerran. Ois kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.
VastaaPoistaHei Aurinkokujalla, kiitos vierailusta! Tulen kyllä käymään :)
PoistaAurinkosuunnitelma! Minullakin on aina niitä.
VastaaPoistaParhaita suunnitelmia :)
Poistakevään iloja:)
VastaaPoistaIhanaa, viimein!
Poista