lauantai 16. tammikuuta 2016

Tuntuu hetken
































Päivä pitenee silmissä, valon voittokulku on täällä ja se on totisesti onni. Samaan aikaan tammikuu karkaa käsistä ja tapahtuu monia isoja asioita, ihmetellään ja eletään mukana. Tehdään ruokaa ajatuksella, pellavaliinassa ratatouillen ja italialaisen punaviinin jättämät jäljet. Aurinko tulee sisälle asti, lämmittää olkapäitä. Tuntuu hetken kesältä. Talvinen maisema säihkyy, mutta minä pysyttelen sisällä. Timjamin tuoksu viehättää.



 

16 kommenttia:

  1. Kaunis pieni postaus kesän odotuksesta.Tuoksuikin siltä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle. Valo on saanut aikaan ajatukset kesästä. Pärjään vielä hyvin ilmankin, mutta kyllä on ihanaa, että ollaan tässä vaiheessa vuotta, eikä loppusuoralla :)

      Poista
  2. Minä haluan vielä pitää kiinni talvesta, tuntuu, että tarvitsen juuri sitä nyt.
    Valo on tärkeää ja nyt lumi hienosti valaisee kilvan auringon kanssa.

    Ihanan herkkä kuva timjamista
    ja ratatouille, hmmm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi on hyvä nyt, paitsi viime viikon lumituiskuissa en viihtynyt. Tänään oli upea keli, oi että. Juuri oikeanlainen tammikuu. Kiitos!

      Poista
  3. Eilen juuri ihmettelin, miten paljon päivä on jo pidentynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä havahduin siihen perjantaiaamuna töihin mennessäni sekä töistä tullessani, riemastuttavaa!

      Poista
  4. Isot asiat vievät voimia, silloin kaipaa pieniä lohtuja, kuten timjamin tuoksua (meillä pannaan timjamia tänään uunijuuresten päälle, kani syö loput), ja hitautta. Lisääntyvää valoa sinne, huilihetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa. Tänään oli lopulta hyvä päivä, vaikka aamulla tuntuikin toiselta. Kuusi lähti (heh, nyt vasta), tein sämpylöitä, istuttiin rauhassa ruokapöydässä koko perhe, kävin valokuvaamassa ulkona ja lopuksi vielä kävelylenkki ja sauna. Ei hullumpaa ollenkaan. Kiitos paljon! Pitää yrittää arkeen suhtautua rennoin rantein :)

      Poista
    2. Kuuset tietävät itse, koska on paras hetki lähteä, teidän kuusi viihtyi, eli ehkä te tarvitsitte sen kuusen tähän päivään asti. Joulu on niin silmänräpäys muutenkin. Sinulla oli hyvä sunnuntai (niiden kanssa on usein hiukan hankalaa), vähintään yhtä hyvää maanantaita!

      Poista
    3. Kiitos ihana Katja :) Ja miten ihana ajatus, kuuset tietävät itse! Me nukutaan olohuoneessa, kuusen vieressä, luulen, että siksi sitä haluttiin pitää niin pitkään, onni nukkua puun vieressä, valojen tuikkeessa. Ja totta, sunnuntait ovat hankalia, usein tarvitaan joku pieni rysäytys (esim. kuusen purku ja pilkkominen), että homma lähtee kulkemaan ja ajatukset valaistuvat. Kiitos, sinulle myös, kaunista ja valoisaa!

      Poista
  5. Minä olen niin valmis luopumaan talvesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin, en ole yhtään talvi-ihminen. Yritän nyt kovasti kuitenkin nauttia, ja itse asiassa pakkanen on tehnyt tosi hyvää ja maailma on niin kaunis nyt, etten ryhdy valittamaan (vaikkakin viime viikon lumituiskut ja tuulet olivat ihan kammottavia).

      Poista
  6. Kaunista. Minä tein tänään kunnon lenkin Ruissalossa ja ai että se teki hyvää...hihihih, näköjään kommentoidaan ristiin, kun sinun kommenttisi pujahti postiluukkuuni juuri nyt :)
    Mutta vielä piti sanoa, että totta, päivän pidentyminen on ihan selkeää. Kun lähtee töistä, ei enää olekaan pilkkopimeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kunnon lenkki tekeekin tosi hyvää, me käytiin nyt illalla ja kannatti! Juu, huomasin saman, yhtä aikaa linjoilla :)Ja kyllä, selkeää on, ihan huippua!

      Poista