keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Tumman harmaan





























Punaista kynsilakkaa varpaisiin. 
Kahden viikon päästä päivä on jo vähän valoisampi.
Kiehtovia kirjoja ympärillä, niillä on rauhoittava vaikutus, vaikka lukemaan en juuri ehdikään.
Ajatukset kulkevat monessa tasossa. Hakevat värejä tumman harmaan seasta. 


 
 

18 kommenttia:

  1. Oikein kaunis kuva! ja teksti. Kuvasta tulee mieleen joulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Ninnu! Minustakin, nuo verhot, ottaisin ne heti meidän olohuoneeseen :)

      Poista
  2. Kaunista värittömyyttä, punaisella korostettuna. Vielä reilu viikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lissu, kiva kuulla susta! Punainen on tärkeä nyt, haen sitä kaikkialta. Niin, ihan pian, kohti valoisaa!

      Poista
  3. Oi oi. Kuvasi, tekstisi. Kyllä sykähdyttää.

    Toivo on parin viikon päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilona, kiitos paljon, mukava kuulla, sykähdyttäminen on tärkeää. Kohta, kohta :)

      Poista
  4. Uteliaisuus heräsi. Mitähän kirjoja tarkoitit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, vaikka mitä :) Olen raahannut kirjastoon opparikirjallisuutta takaisin, ja osa on vielä tässä kotona, kun on vaikea luopua :) Sitten olen lainannut romaaneja ja muuta luettavaa, mutta ihmeesti lukeminen ei nyt suju, väsymyksen tai kiireen tai ehkä sen takia, että olen lukenut niin paljon syksyn aikana. Uskon kuitenkin, että joulun aikaan saan taas tartuttua. Päällimmäisenä tuossa on Henning Mankellin Juoksuhiekka. Ja käsityölehtiä :)

      Poista
  5. Pistin tänään keltaisen hameen ja söin lounaalla (oranssia) bataattikeittoa. On ihan pakko! :) Lumouduin kuvastasi. Kuin ilman valoa nuutuva huonekasvi! :D Voimia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keltainen hame, oih! Ja bataattikeitto on niin namia, värinkin takia! Kyllä, nyt on värinälkä, vahvojen värien kaipaus. Kiitos! :D Kiitos, sinulle myös voimia!

      Poista
  6. Niin kiinnostava kuva... Milloinka opparisi tulee theseukseen, en jaksa ennää oottaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tuo kuva on kiinnostava, kiehtova :) Hih sun kanssas! Mulle iski rimakauhu, latauspelko, huihui-olo. No mutta kaiken mieltä lämmittävän palautteen jälkeen lataan sen viimeistään huomenna, lupaus :)

      Poista
  7. Tykkään kuvasta :-)

    Lainaan paljon kirjoja, vaikken lue juuri. Kirjat tekevät hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos :)

      Niin ne tekevät. Toiset maailmat.

      Poista
  8. Mikä kuva ja teksti, aiai, tuli heti sellainen hykerryttävä olo. Minäkin juuri hihkuin miehelle, että enää pari viikkoa, sitten kaikki kääntyy valoa kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, ihana kuulla, hykerryttävä :) Ihan huippua on ajatella lisääntyvää valoa!

      Poista
  9. Talvipäivänseisauksesta alkaa minulla kevät!

    Ihanaa lämmintä valoa kuvassa, peilautumista ja terälehtiä, sisä- ja ulkotilan kontrasti. Ja tuo lampunvarjostinkin, jonka sisällä ei (kai) pala valo, mutta joka saa maisemasta valoläikän. Voi, miten toiveikas ja monitulkintainen kuva, tulee luottavainen olo, kyllä tämä kaamos tästä taas... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minullakin, se on kirkas juhlapäivä, tekee mieli kohotella kuohuvia maljoja ja kumarrella valoa kohden! (voiko se olla jopa tärkeämpi juhla kuin joulu?)

      Kiitos, minustakin kuva on hieno ja syvä. Pidän niin tuosta talosta, sen pihasta ja maisemasta, olen siellä kuin kotonani vaikka salaa vierailuilla käynkin. Talo vailla asukkaita.

      Poista