Olen alkanut hiljalleen nähdä muutakin. Ollaan jo näköjään pitkällä, talvitaivas pakkaspäivänä on hurmaavan kevyen sävyinen. Pimeässä illassa tummaa sinistä, liikehtivät mykät pilvet, kuu. Päivä on lyhyt, niinhän se marraskuussa aina on, mutta se voi olla myös sivuseikka, vailla pääroolia.
Ostan keittiön pöydälle viininpunaisia neilikoita. Mahtuvat siihen juuri ja juuri. En ole siivonnut toviin, sillä syksy meni kirjoittaessa. Mutta nyt olen päässyt pisteeseen, voin sanoa valmis. Kuiskaan sen kuitenkin vielä, sillä en oikein usko.
Sairastuin saman tien ja yskin keuhkojani hajalle. Pitää levätä, kyllä pitää, sekin on taas opeteltava. Olla tekemättä mitään. Hui.
Taidan tarvita tujauksen konjakkia.
<3
VastaaPoista:)
PoistaOlen opppinut, että tekstien suhteen on pakko jossakin vaiheessa vain todeta olevansa valmis ja päästää irti. Hiomista kun riittäisi omasta mielestä lopputtomiin.
VastaaPoistaparanemisia!
Kiitos, tauti voitettu!
PoistaIrti päästäminen on hirveän vaikeaa. Onneksi mulla oli niin tiukka aikataulu, ettei aika riittänyt viilaamiseen (hiukan olisin halunnut kyllä viilata :) ), jouduin ennemminkin heittämään työn eteenpäin silmät kiinni ja iiks-asenteella. Kesti useamman päivän, ennenkuin rohkenin katsoa, mitä sitä tulikaan kirjoitettua. Vieläkin vähän hui-olo.Vaikka palaute olikin huippua :)
(kuiskaten): Mahtavaa!
VastaaPoistaMinulle käy myös monesti juuri noin, vaikka yritän ennakoida. Pakkolepo, tuttu juttu.
Pikaista paranemista!
Kiitos! :) Joo, täällä alan jo uskoa, hih! Tulee sellaisia helpotuksen välähdyksiä, onnentunnetta siitä, että nyt ehtii muutakin.
PoistaJep, nyt olen jo kunnossa, teki hyvää olla pari päivää hiljaksiin ja parannella.
Kuiskaan myös: hienoa.
VastaaPoistaLepo!
Kiitos! Kyllä. Ihmeellistä, ihanaa :) Hyvin vapauttavaa. Ja vielä tuli niin huiput palautteet että oi voi!
PoistaJes! huudahdan puolestasi :)
VastaaPoistaJes! Mäkin jo huudan, äänikin kulkee taas! :D
PoistaOnnea jo Satu tässä vaiheessa! Minäkin tarvitsin tujauksen likööriä eilisen jälkeen. On aamukampakin jo pään sisällä, kun lasken päiviä joululomaan. Tulee se sieltä.
VastaaPoistaKukat ovat ihania tämän pimeyden keskellä. Mä sain appivanhemmilta ihanan kämmekän, jossa on kukkia kymmenittäin.
Mukavaa viikonloppua sinne! Meillä siivotaan ja luetaan tekstejä.
Liköörille kippis konjakilta! :) Loma tulee, mulla tosin ihan tynkänä, kun käytin kaikki vuosilomani nyt syksyllä koirjoittamisen takia. Mutta ei haittaa, pieni loma silti.
PoistaKukat on tärkeitä. Neilikoissa on se hyvä puoli, että ne kestävät pitkään, kiltisti :)
Kiitos, meillä oli lapsilla kaverit kylässä, olen tehnyt paljon keittiöhommia ja nauttinut!
Tartun tuohon, että päivä on lyhyt, mutta "se voi olla myös sivuseikka, vailla pääroolia". Marraskuu on minulle vaikea, mutta hoen nyt tuota kuin mantraa!
VastaaPoistaOnnittelut lopputulemasta; loppuun saattamiset ja aikaansaannokset ovat aina hieno juttu.
Täällä myös harjoitellaan pakkolepoa...
Hih, mantrat ovat tärkeitä, tiedän! Ihanaa, että siitä oli sinulle mantraksi!
PoistaKiitos paljon, on ihan hirmu tyytyväinen olo, hiukan vieläkin epätodellinen kylläkin :) Valmistumisjuhla on ennen joulua.
No olet kyllä ansainnut vaikka kaksi tujausta konjakkia! Valtava puristus takana...silloinhan sitä aina sairastuu, kun keho antaa jotenkin periksi, pakottaa lepäämään. Opettelehan taas sitä huilaamista ja laiskottelua :)
VastaaPoistaKyllä, puristus oli valtava, upeaa, että jaksoin! Nyt on upea olo siitä :)
PoistaHuilaaminen ja laiskottelu on hirveän vaikeaa! Olen ihan himona siivoillut kotona, kun koko syksy meni muissa puuhissa. Se on kivaa silloin kun on aikaa (viikonloput). Nyt pitäisi muistaa nukkua pitkiä unia, se auttaisi.