sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Onni valosta








Maaliskuun valo! Oltiin kävelylläkin, ja valoa riitti pitkälle iltaan, miten se voikaan tuntua niin pakahduttavalta, joka keväinen onni valosta.


Tänään tärkeä ajatus William Isaacsilta
"Dialogisuus on taitoa puhua siten, että toinen haluaa kuunnella, ja taitoa kuunnella siten, että toinen haluaa puhua."

Jäin myös miettimään Mihail Bahtinin ajatusta
"Pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua, on jäädä ilman vastausta."

Lopuksi vielä Kauko Haarakangas toteaa
"Dialogin vihollinen on varma tietäminen, joka sulkee pois kaiken muun."



14 kommenttia:

  1. Sain viestin lapsestani opettajaltaan"hän puhuu kuunnellen".Olin iloinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mikä iloviesti, ihana opettajakin, että halusi sen sinulle sanoa! Ja miten viisas lapsi, on varmasti äitiinsä tullut! Halaus Maria!

      Poista
  2. Maalisvalon riemu, eikö!

    Tärkeitä ajatuksia ja näkökantoja. On niin monenlaista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Bahtinin ajatus on raastavan viisas - mitä onkaan jäädä ilman vastausta, "olla olematon" ja torjuttu, sehän vie ihmisyyden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valo on kyllä ihan juhlaa nyt, vaikka vettä tuleekin ja maailma harmaana, mutta ei haittaa, silti on lisääntyvä valo täällä! Niin minustakin, tuo jotenkin viiltää sisältä aika lujaa tuo jäädä ilman vastausta...Ja totta mitä sanot, kohtaamista ja vuorovaikutusta on kyllä moneen lähtöön, tekee hyvää toisinaan asettua pohtimaan niitä.

      Poista
  3. Päivät ovat ihanasti pidentyneet. Sitä aurinkoa kaipailisin kyllä, on niin harmaata ja sateistä täällä nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin oli ihan kurjan harmaa ja märkä päivä, hyvin väsynyt, huh. Mutta iloitsen silti valosta, ihan kuin hengitystilaa olisi enemmän, kun pimeys vähenee.

      Poista
  4. Oi, ihana valo! Olen joskus ajatellut, että ihmiset ovat joko kuuntelijoita tai niitä, jotka eivät jaksa kuunnella.. mutta eihän se niin mustavalkoista ole. Toisinaan on vain tuntunut siltä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valo on ihan aarre. Eilen jopa pilkahteli oikea aurinko.

      Niinpä,ja varmaan se niinkin on, mistä kulmasta sitä sitten asiaa katsoo. Luin dialogisesta työskentelyotteesta opettajan työssä erästä raporttia varten ja se antoikin tosi paljon ajattelemisen aihetta. Pisti ennenkaikkea miettimään omia dialogisia taitoja...

      Poista
  5. Tuntuu keväältä :-) Paksukaan pilvikerros ei enää lannista valoa, sitä vaan on ja rittää.

    Olin kevätkävelyllä erään ihmisen kanssa. Hänen ja minun vuoropuhelu on mietityttänyt mua. Nämä lainaamasi ajatukset ovat kiinnostavia, kun tuota taas mietin tänäänkin. Ei tarvitse olla täydellistä. Kun huomaa että nyt ei tässä asiassa kommunikaatio oikein suju, kannattaa huomata myös se mikä samalla sujuu hienosti kaikesta huolimatta. Oppii tuntemaan paremmin sitä toista ihmistä ja tilannetta ja samalla itseäänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu todella! Meillä on kaikki lumikin poissa, ihmeellistä. Pyörällä ajattelin huomenna kurvata töihin :)

      Niin, oikeastaan se on hirveän helpottavaa, kun hyväksyy sen, että ei tarvitse olla täydellistä. Samalla antaa vapautta moneen suuntaan, itselleenkin.

      Poista
  6. Hei, mekin oltiin sunnuntaina valokävelyllä miehen kans, kierrettiin järvi. Se oli kiva kävely.

    Dialogia olisi tärkeä oppia ja harjoitella, että osaisi olla avoimena ja kuulevaisena, ihailen sellaisia ihmisiä, jotka osaavat pysähtyä ja olla. Antaa tilaa ja siihen väliin tuoda ajatuksia sopivasti, sellaisiakin, jotka saattavat ehkä vasta myöhemminkin avautua voimaksi. Niihin palaa.
    Tärkeitä asioita noissa lainauksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Järven ympäri, varmasti mukava kävely :) Meillä on ollut pitkä tauko kävelyissä, sairastelut ja väsymys ja pimeys, voi niitä kurjakkeita, mutta nyt oltiin ja se tuntui sitten tosi tärkeältä, valo ja kaikki.

      Olen ihan samaa mieltä, olisi tärkeää oppia ja harjoitella. Sinusta tuli kyllä ihan sellainen olo silloin kesällä, että sinä osaat jo :)

      Poista