sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Ihmiselämä







Aamu ja ilta.
 
Aamulla katsoin ikkunasta ja taivaalla lepäsi rauhallinen kauneus.
Illalla saman ikkunan äärellä lehmus oli puhjennut lehteen.

Sen aamun ja sen illan väliin mahtui 
kokonainen ihmiselämä.



 


14 kommenttia:

  1. Oi lehmus.

    Kauniit, monitulkintaiset lauseet. Tämä voisi olla aivan hirvittävän surullinen teksti. Yhden ihmisen syntymä ja kuolema samana päivänä. Tai tämä voisi olla kuvaus täyteläisestä, ehkä vähän kaoottisesta jokapäiväisestä olemisesta, menemisestä, tulemisesta. Tai jotain ihan muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, lehmukselle sanon minäkin oi :) Oksa oli kaksi viikkoa maljakossa, sitten alkoi tapahtua.

      Kiitos Ilona. Meillä oli papan hautajaiset.

      Poista
  2. Voi tuota tekstiä. Ehkä pian täälläkin puut heräilevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Mä otin varaslähtöä puiden heräämisen kanssa...napsin lehmuksen oksia mukaani pöyrätien varresta kasoista, kaupungin puutarhaväki oli katkonut niitä reippaalla kädellä. Kotona maljakossa ovat siis saaneet puhjeta lehteen.

      Poista
  3. Herkkää tekstiä. Ihanaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Sunnuntai meni kuumeessa ja köhässä ja sama meininki jatkuu tänäänkin.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos, koko tuo päivä oli kaunis, surullinen, mutta myös iloinenkin.

      Poista
  5. Sanoit kauniisti. Kiitos.Isän kuolemasta on vasta 8 kuukautta. Tällaiset sanat nostavat vedet silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati. Meillä oli isän isän hautajaiset, kaunis ja lempeä päivä se oli, tärkeä. On ollut aika rankkaa tämä alkuvuosi, paljon mietittävää. Niinkuin varmasti sinullakin siellä, nämä viimeiset 8 kuukautta. Kaiken mietinnän keskellä on ihmeellistä huomata tunteiden äärilaidat, syvästä surusta pakahduttavaan onneen. Sitä se kai on, elämänsä uudelleen jäsentelyä, joka kantilta ajatellen.

      Poista