sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Viirupäänä




























Tässä aamussa on energialataus, olen ihan viirupäänä 
täällä tuhansien ajatusteni ja tekeleideni kanssa!
Todennäköisesti en saa mitään konkreettista aikaan,
mutta aika huima voima on tunteessa, että 
ajatukset ja ideat kuitenkin lentävät päässä,
ovat saaneet siivet ja tuultakin alleen!

Syyspeittoa, jonka aloitin Kaustisen retkellä, 
olen neulonut hiljaksiin eteenpäin.
(se kesäpeitto saa jatkoa sitten ensi keväänä) 
Onneksi Emmerdale on alkanut taas, peitto etenee sukkelammin :)
Siitä tulee niin kaunissävyinen. Ja pehmeä.

Aloitin uutta Joel Haahtelaa. Tähtikirkas, lumivalkea.
En pysty sanomaan hänen teksteistään mitään tarpeeksi kunnioittavaa.
Olen siis hiljaa, hyrisen onnellisena, lumoissa.

Omakuvat herättävät paljon ajatuksia.
Tänäänkin on niin kaunis inspiraatio haasteessa
Tiedän jo, millaisen kuvan itsestäni haluan tuon myötä.
Lopputulos voi toki olla jotain ihan muuta.

On myös monta kouluasiaa mielessä, 
hyvällä ja innostavalla tavalla. 
Olen viimein kesäunen jälkeen motivoitunut.
Näen keskeneräisen yli, ahdistus on taka-alalla.
Ainakin juuri nyt, ja se on iso onni.

Lenkille mennään miehen kanssa, sunnuntai on pitkän lenkin päivä.
Silloin varmaan rauhoitun tästä viirupäisestä olosta
ja sen jälkeen saatan saada jotakin valmistakin aikaan.
Tosin, mikä sitten on valmista...? 




10 kommenttia:

  1. Hienoa, että olet löytänyt energialautauksesi♥
    Kaunis neule tuossakin tulossa...tykkään väreistä...:)
    Emmerdale seuraan minäkin.
    Aurinkoa sunnuntaillesi♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa tosiaan aurinkosunnuntai! Ja Emmerdale on ihan huippu :D

      Poista
  2. Tykkään peitosta, ihania sävyjä.

    Mahtava omakuva tuo tiistainen :-) ja mahtava kirjastosaalis!

    Ihan semmoinen tunne nyt että energiaa tarttuu mukaan kun jatkan matkaa tästä johonkin päin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, sävyt ovat ihanat minustakin. Huivilangat on vielä hakematta, mutta syyskuun aikana... Kiitos, tämä omakuvailu on hauskaa! Kirjastosaalis on aika lailla kouluhommien takia noin valtava...Ihanaa, jos sait energiaa mukaasi!

      Poista
  3. Kade kissasta ja syyspeitosta. Ihanat värit, molemmissa!
    Haahtelan ja Hotakaisen uusimmat juuri varasin kirjastosta. Jonotussijoilla 20 ja 40.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, kissa on maailman suloisin ja herttaisin otus. No aika hullpeat jonotusnumerot...jouluksi?

      Poista
  4. Minäkin haluan vähän viirupäisen olon! Ja nyt sain kyllä pienen tartunnan sinusta.
    Tuossa peitossa on herkulliset värit, nam. Iloa viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viirupäisyys tekee välillä tosi hyvää :D

      Poista
  5. Voi kun on tulossa kaunissävyinen syksypeitto! Onko tuo purobatikia? Neulotko suoraan kerästä vai vaihteletko jotenkin? Todella ihana!

    VastaaPoista
  6. Peittojen (ja isojen huivien, mitä itse harrastan) neulomisessa on sekin hyvä puoli, että ne lämmittävät myös keskeneräisinä, kun vielä ollaan matkalla valmiiseen. :) Ihania, syviä sävyjä langassa.

    VastaaPoista