Kuuntelin vanhoja tammia.
Niiden alla helisi, kun pudottelivat vielä lehtiään alas.
Valkea maa, pakkasen raikkaus, viisaat kuiskaukset.
En tiennyt että kaipasin juuri tätä.
Pientä talvea, yllättävää valoa!
Lisätunti tuo pimeän iltoihin,
mutta kuinka se antaakaan tähän päivään huimaa pituutta.
Sanoissa on sielu ja sävel.
VastaaPoistaHyvin erityinen pieni talvi. Tykkään siitä vaikka vähän salaa. Ääneen olen toivonut syksyä takaisin.
VastaaPoistaVoimametsä-sana on ollut mielessäni tänään. Niin hyvä ajatus! Mullakin on voimametsä vieressä. Hienot portaat sinun metsässä.
Minä ottaisin aina mieluummin valoa iltoihin. Aamulla olen muutenkin niin tokkurassa, että ihan sama, vaikka olisi pimeää. Illalla haluaisin ulkoilla valoisassa...no, keväällä sitten niin.
VastaaPoistaPäivi! Hei! Oi ihana kuulla, kiitos :) Ja oikein mukava kun kävit ja jätit viestin, kiitos!
VastaaPoistaluminen! Minäkin aika salaa rienuitisn pienestä talvesta ja nyt kaipaan sitä jo... Onnekasta, että on voimametsiä ihan lähellä. Tärkeää. Kiitos, portaat ovat ihan aarre.
Kirjailijatar! Nyt ollaan menossa jo kohti valoa, ajattelen, että sieltä se tulee taas, sitten keväällä! Pimeät illat syövät energiat ja tukahduttavat olemisen. Talviuni olisi paikallansa.