sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Jos astuisi hiljaa arkeen






















huomaamatta sivusta, vähin elein.
Vähän kuin sukeltaen, mutta ihan ääneti.
Lähtisikö arki siten eteenpäin lempeämmin,
vailla kiirettä, hoppua, sataa asiaa, menoa, ajatusta. 
Lähtisikö salaa, vielä nuuhkien 
metsää, puu-uunia, villaa, lunta.
Salaa kadoten maisemaan ja rauhaan.


Kokeilen.















5 kommenttia:

  1. voi ihan samaa mietin äsken kävelyllä kun ensi viikon tässä koitan voimia saada ja sitten työarkeen uudelleen...
    lämpöisin ajatukseni sinulle satu

    VastaaPoista
  2. (Voi että, tiedätkö: minua vähän harmittaa, että kuvasi ovat niin pieniä täällä. Upeudessaan ne ansaitsisivat olla isompia, noiden mahtavien havukuvienkin utu ja vihreys pääsisivät kunnolla oikeuksiinsa.

    En tiedä, saako tällainen harmittaa tai onko siitä kohteliasta sanoa. Tokihan sinä olet ulkoasun valinnut sellaiseksi kuin sinä haluat sen olevan.)

    Kauniisti kirjoitat arkeen astumisesta, luulen, että juuri noin se pitää tehdä. Kyllä varmasti arki pelästyy, jos siihen tuosta vain rysähdetään sekaan, kaaoshan sellaisesta pelästymisestä seuraa.

    Lempeillään.

    VastaaPoista
  3. Jälleen ihanat kuvat, toinen kuva: näitä löytyy Suomen maasta suurestamme yhä enemmän! Upeeta olet oppinut tämän, kaikista kiireistäsi huolimatta, laskeutua Hiljaa arkeen! Ihana vierailla blogissasi!
    Helinä

    VastaaPoista
  4. Ihanan rauhallisen raukeita kuvia. Tuo toiseksi viimeinen on minua puhettelevin.

    Kiireestä pitäisi osata päästää irti. Sitä opetellessa. . .

    Rauhaisaa melkein karkauspäivää!

    VastaaPoista
  5. Maria! Sinulla on ollut upea voimaviikko tässä, kun aurinkokin on ollut niin vahvana ja kirsikankukkatakki ja kaikki! Lempeyttä ja hiljaisia askelia sulle, auringon valon mukana.

    Ilona! ( Olen iloinen, että otit asian puheeksi , kiitos, ihana kuulla. Sulla on niin kohtelias tapa esittää asia, että en voi mitenkään närkästyä, loukkaantua tms, vaikka joskus olenkin blogin ulkoasuun kohdistuvasta kritiikistä suivaantunutkin. Tämä on eri asia. Ja olen välillä kokeillutkin isompia kuvia, mutta jotenkin mua häiritsee kuvan suuruus, en tiedä miksi, sillä muitten blogeissa se ei mitenkään häiritse, hassua muuten! Koen vaan, että kuva täyttää liikaa pinta-alaa...en tiedä, ehkäpä jatkan testailuja ;) Kiitos Ilona!)

    Niin juuri! Ja kokeilu onnistui, hyvin on menty jo keskelle viikkoa asti, ihan rauhassa :) Lempeillään loppuviikkokin!

    Helinä! Kiitos, ihana kun vierailet täällä, juttelemassa ja katselemassa, tosi tärkeää mulle! Voi hyvin!

    Satu! Opetteluahan tämä kaikki. Aina on hyvä, jos edes hetkeksi muistaa rauhoittua, edes yrittää...
    Kiitos kun kävit! :)

    VastaaPoista