sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Sanoja




olen saanut aikaan runsaasti.

Jos en missään muussa asiassa ole edennyt,
pysynyt aikataulussa, löytänyt intoa,
niin luovan kirjoittamisen kurssi
on ainakin tähän asti pysynyt otteessa. 
Väsymykseni tasoa kuvaa varmasti se,
että palautettujen tehtävien jälkeen
koen tehneeni mahtavan urakan, antaneeni kaikkeni,
vaikka kahden viikon päästä palautetaan jo seuraavat. 
Kurssi on valinnainen ja virtuaalinen,
hyvin kiinnostava ja antoisa.
Seuraavaksi perehdymme runoihin.

Voisin tähän nyt listata kaiken muunkin,
mihin minun pitäisi ryhtyä.
Ne rästit ja kaiken tulevankin.
Mutta en sitä tee.
Yritän tarttua asiaan kerrallaan,
jos joku niistä ottaa tuulta purjeisiin, 
niin loistohomma.
Jos ei, niin nyt ei vaan tämä tyttö pysty,
sekin on hyväksyttävä.

Sen kerron, että kevät koulussa sisältää
huimasti ihanaa ja innostavaa käsillä tekemistä,
pidän siitä ajatuksesta kiinni
ja luotan käsillä tekemisen voimaan.
Myös eräs kuvallinen taivas ystävän kanssa
pitää mielen korkealla.

Nyt karkaan pakkaseen!




7 kommenttia:

  1. Olen huomannut, että itselläni käsillä tekeminen ja kirjoittaminen ovat lähellä toisiaan. Kun teen käsitöitä, mieli on omalla tavallaan vapaana. Siitä käyttää eri siivua kuin arjessa. Kirjoittamisen aiheet ja sanat kypsyvät, kun neuloo tai tekee muuta käsityötä.
    On etuoikeutettua osata tehdä käsillään!
    Ihanaa, että osallistut kirjoittamiskurssille - minä kerään vielä rohjeuttani sellaiseen. :-)

    VastaaPoista
  2. Kaikella tavalla hyvää ja antoisaa uutta vuotta sinulle, niin arkeen kuin opiskeluun. Toivon, ettei arki vie liiaksi voimia, vaan saisit täysimääräisesti iloita opiskelun tuomista luovista hetkistä ja tehtävistä!

    VastaaPoista
  3. Käsillä tekeminen on ainakin minulle parasta rentoutusta. Mekaaninen toisto vaikkapa neuloessa jotenkin vie ihanaan meditatiiviseen tilaan. Kirjoittaminenkin on stressiä poistavaa, varsinkin jos pääsee silloin tällöin flow-tilaan.

    Olen kova tekemään listoja. Yritän päästä tavasta eroon, mutta jotenkin listaamalla jäsennän kaikkea ympärillä olevaa. Ääh, en osaa paremmin selittää...

    VastaaPoista
  4. Minä listasin omani.Ne tehtävät. Helpotti. Nyt vain olisi tartuttava toimeen.Pitäisiköhän sekin listata ylös?
    Nautinnollisia pakkaspäiviä!

    VastaaPoista
  5. Minä en ehtinyt pakkaseen, kun vihdoin viimein siivosin kodin, joka on ollut kuukauden ihan hurlumhei. Mutta ehdin sitten joskus toiste.

    Minä aloitin syksyllä liian monta harrastusta, nyt karsin niitä, etten joutuisi taas ihan mahdottomiin tilanteisiin.

    Luova kirjoittamista, mahtavaa :)

    VastaaPoista
  6. Tuo luovan kirjoittamisen kurssi kuulostaa juuri sellaiselta, johon voisi upota vaikka koko lukukaudeksi ja unohtaa kaiken muun. Olen sellainen kirjoittaja, että en pysty ohimennen kirjoittamaan mitään, vaan kaikkeen pitää paneutua hartaasti ja ajan kanssa. Tyhjän paperin kammo ja varovainen harkinta. Olisikohan tuosta kurssista apua siihen? Epäilen, että se on minulle vain luonteenomaista, olla hidas myös kirjoittajana.

    Kuvallinen taivas herätti mielenkiintoni. Ehkä kuulen siitä vielä? :)

    Hyvää viikkoa, Satu! Pian nähdään!

    VastaaPoista
  7. Linnea! Olet ihan oikeassa, niinhän se onkin. :) Rohkeus osallistua tulee kätevästi muitten opintojen myötä. Ja omaa rimaa laskemalla. Anna palaa!

    Merruli! Kiitos, koitan nyt löytää jonkun sopusoinnun tähän kaikkeen. Helppoa ei ole. Jatkuva stressi ei ole normaalia elämää.

    Tie! Kyllä mullekin listat on useimmiten helpotus. Nytkin tuolla pöydällä pari. Tarvii hamottaa missä mennään. Mutta juuri nyt tästä kaikesta kaaoksesta on pakko tehdä vain pieniä osalistoja, jotta en pyörry :D

    pikkujutut! Kiitos. Ihana aurinkokin täällä :) Mun tarvii lähteä siitä, että listaan ne kaikki asiat, mitä tarvii tehdä ennenkuin astun koti niitä oikeita listoja :D = kaaos.

    Kirjailijatar! Ehdit varmasti. Aika reipasta sinulta, täällä hurlumhei on ihan tässä joulukuusta myöten...no heitin mä peitot ja tyynyt tonne pakkaseen. :)

    Liika on liikaa. Ei auta.

    Niin on, mahtavaa, olen tosi innoissani siitä!

    Tanja! Mä melkein unohdan kaiken muun. Yritän nyt herätä, hiljaksiin, kartalle. Ei oo helppoa. Toi kurssi antaa juuri eväitä siihen miten valloittaa se tyhjä paperi ilman paineita. Luen hyvää kirjaakin aiheesta, jos kiinnostaa...

    Ehkäpä tulet kuulemaan siitä vielä :)

    Kiitos, samoin, ihana nähdä!

    VastaaPoista