on se, mitä tässä kuussa tarvitaan.
Sitkeästi päivästä toiseen,
juhlista toisiin,
muistilistaa suorittaen ja yliviivaten. Sitkeästi.
Ja sulavaliikkeisyys on toinen ominaisuus,
mitä tarvitsen tähän kaikkeen.
Voidakseni edetä mutkattomasti ja lempeästi,
joulurauha mielessä ja niin hyvä tahto.
Mutta suklaa, sen voisin jättää pois,
sitä menee nyt ihan liikaa
enkä tiedä onko se ollenkaan hyväksi
sulavalle, mutta sitkeälle liikehdinnälle.
No, jos syö paljon suklaata voi vieriä joka paikkaan :) Siinä on tosiaan työ, että pystyy säilyttämään mielenrauhan kaikessa kiiressä. Sen joulun mielen. Ehkä se on vaan taitoa elää hetkessä, ettei edes ajattele, että on kiire.
VastaaPoistaToisaalta voisi ajatella niin, että suklaata on parempi syödä nyt, kun on liikkeessä ja kuluttaa energiaa, eikä sitten kun on pysähtynyt ja paikallaan. (Minä syön kyllä siltikin.)
VastaaPoistahalit ♥
VastaaPoistaei huolta joulu tulee joka tapauksessa listan kanssa tai ilman ja suklaa...no sitä tarvitsee aina.
Suklaan voimalla liikkeisiin saa omanlaistaan sulavuutta. Suussasulavuutta♥ Ja se on naisihmiselle, äiti-ihmiselle hyväksi, sanon minä, joka sulatti suussasulaen after eightin jos toisenkin. Paketin. Pienimmän. Mutta kolmas on vielä kaapissa. Odottamassa sulavin liikkein luoksensa kulkemista.
VastaaPoistaLevollisuutta luoksesi♥
Kirjailijatar! Tuo taito elää hetkessä on varmaan juuri se juttu, se sitkeyden ydin. Helposti vaan ajattelee jo huomisen kuvioita, vaikka on vasta tänään. Vieriminen on aina hyvä Nimim. kokemusta on :D
VastaaPoistaIlona! Olet nerokas Ilona, tän voimalla otanpa taas palan! ;) Joo, ajattelin kyllä sitten pysähtymistilassakin nautiskella ...
Maria! Joo, niinpä se menee. Olisi ihana joskus itse hallita asioita, eikä vaan juosta hiki otsalla perässä, suklaa suupilestä valuen... :D
tinttarus! Kiitos. Kannustavaa suklaan ylistämistä! Otan tämänkin mukaani :) Voi hyvin!
Ihana kuva!
VastaaPoistabeautiful photo!!
VastaaPoista