Kaksi teosta - Matkalla vastakkaiselle rannalle

Kaksi teosta 

Ninnun antaman aiheen "Matkalla vastakkaiselle rannalle" inspiroimana,
minun tässä ja Ninnun Kuvittelun ilossa.

 

 

 

Horisonteissa

Olen 

huomannut iltaisin nousevan syksyn tuoksun
kuullut lähtevät linnut
antanut katseen viipyä horisontissa, horisonteissa, etsinytkin niitä
pohtinut mielenrauhan olemusta, sitä, mistä se yllättävästi välillä löytyy 
kävellyt, pyöräillyt, ollut puolikuntoinen ja väsynyt, panostanut unen määrään
suunnitellut ja tehnyt muistiinpanoja
miettinyt sivukujieni tarpeellisuutta
seisonut mäntyjen ja kuusien alla sateen suojassa, tarkkaillut sieltä veden pintaa
järjestellyt ja ihmetellyt lapsista tyhjenevää kotia
katsonut Rantahotellin uusimman kauden yhdeltä istumalta
kuunnellut Stefan Bremerin kuvallisia kertomuksia
tajunnut rajaamisen mahdollisuuden, niin ja tarpeellisuuden
potenut päänsärkyjä, niskajumia, ärsytystä
kaivannut joogaa
ja viettänyt hyvää viikonloppua kotipiilossa miehen kanssa.





 

Kaksi teosta - Illat joissa olla

Kaksi teosta 

antamani aiheen "Illat joissa olla" inspiroimana,
minun tässä ja Ninnun Kuvittelun ilossa.

Kaksi teosta - Pellolla

Kaksi teosta
Ninnun antaman aiheen "Pellolla" inspiroimana,
minun tässä ja Ninnun Kuvittelun ilossa.


 

Opetus

Pienillä kesäretkillä oppii sitten kaikenlaista. Eilisessäkin oli vanha ja viisas opetus: 
Yhtään ei kannata lähteä merta, eikä ainakaan järveä edemmäs kalastelemaan uutta kauneutta, maisemaa tai jännittävää polkua seikkailuun. Vai miten sen nyt sanoisi?

Sillä... kaikki on tässä, kaikki on nyt.


 

Jos se onkin

Levähdyspaikkoja.

En ole kulkenut pitkälle tänä kesänä, pyörinyt tässä kodin ympärillä, lähimaastossa, yrittänyt ennenkaikkea löytää paikkoja rauhoittumiselle ja levolle. Pää surraa silti, mutta jossakin täytyy olla se off-nappula/paikka/hetki, jossa ajatukset oikeasti voivat rauhassa virrata ohi kiinnittymättä pohdintamutkiin. Ehkä haen jotakin mitä ei olekaan. Ehkäpä niitä hetkiä on jo ollut, paikkoja, joissa olenkin jo kulkenut. Jos se onkin päivittäisissä askeleissa, ohikuljetussa maisemassa, hetkessä ennen ukkosta, taulussa, jota katsoin pitempään kuin muita. Tai sinisissä ruiskaunokeissa parvekkeella, läheisen katseessa, yhteisessä naurussa. Jossakin päänsisäisessä kaaoksessa, piilossa siellä, mistä en ole vielä ymmärtänyt etsiä. 




 

Hyvä syy vetäytyä

Neulon villasukkaa nimeltä Talvipäivä ja huomaan, että mennään heinäkuuta jo kovaa kyytiä. Nautin harmaista sadehetkistä, sillä niissäpä hyvä syy vetäytyä syvemmälle piiloon. Oivallan ja yllätyn, annan maailman liikehtiä rauhassa, annan siten rauhaa myös itselleni. Silkkaa opettelua ja oppimista, pysähtelyä ja sitä kautta huomaamista. Vahvoja unia, vaihteluksi ottaisin kevyempää, kiitos.