maanantai 14. huhtikuuta 2014

Huomatakseni 2

































Lupasin ehtiä, huomata.
No arjessa ehtiminen on mitä on.
Aikaa on vain hetki, vartti siellä, toinen täällä.

Tänään menin Turkuun luennolle.
Keskellä kaupunkia, parkkipaikalla oli kuitenkin puu.
Ja minä hetken sen alla. Huomatakseni.

Taivas oli sininen, tuuli vallaton.
Ja puu pieni kaunotar.

Toisinaan varttikin riittää
ja se hetki voi olla vahvempi kuin koko mennyt päivä.



 
 

torstai 10. huhtikuuta 2014

Mistähän kaukaa
































Hain kierrätyskeskuksesta vanhoja kirjoja,
askartelumateriaaliksi töihin. 
Rakastun helposti kirjojen nimiin, kuten nyt tähänkin.
Sen sivuilta löysin yllätyskesän,
mistähän kaukaa, kuinka monen kesän takaa
ja kenen toimesta, millä ajatuksilla
se on talteen kerätty...


Kuunkimalteinen tie 
sai paikan kirjahyllystäni, 
kukkineen päivineen.
Hyllystä löytyy muitakin kirjoja,
joihin on talletettu kesä sisälle,
omasta toimestani. 
Sopii siis joukkoon.



 










maanantai 7. huhtikuuta 2014

Hinku





























Olisi kova hinku pöllytellä kangasvarastoja
ja ommella tyynyjä, verhoja, tuolinpäällisiä,
kesäkasseja, pussukoita, takkeja, tilkkutöitä,
hellehattu ja parvekkeen pöydälle uusi liina.
Taidan pitää pääsiäisenä ompelupäivät.

 


Langat loppuivat kesken








Ja minähän virkkasin sitä vihreää ja keltaista!
Virkkasin niin vimmatusti, että langat loppuivat kesken.
Tänään haen lisää, jotta saan tämän valmiiksi. 
Virkkaaminen olikin lystiä pitkästä aikaa!
Pitää kaivaa viime kesäinen peitontekele esiin...






 


sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Huomatakseni



































Pysähtelin eilen vesien äärelle.
Juuri siksi, huomatakseni.


Oli vahva ja hyvin kylmä kevättuuli.
Vesikin oli vahvaa ja päättäväistä, äänekastä,
keskusteli lintujen kanssa kilpaa. 
Pääsin tuulten mukaan, oli helppo hengittää.


Hetken päästä näissäkin vesissä jo uidaan. Eikä ole enää kylmä.



perjantai 4. huhtikuuta 2014

Ajatella ei






























Olen mennyt päätä pahkaa.
Tukka tötteröllä. Hiki otsalla.
Ihan tosi täysi viikko,
mutta paljon kaikkea kivaakin, antoisaa, täyteläistä,
musiikkia, ahkeruutta, juhlaa ja kuvien voimaa.
Nyt tekee mieli virkata vihreää ja keltaista
ja ajatella ei yhtään mitään.
 
 


keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Ettei mikään mene ohi




























Syyskuulta tämä.
Vielä kaikki, kaikki vihreän syntyminenkin on edessä!
Pitää huolehtia siitä, ettei mitään mene ohi,
että on aikaa ja tilaisuuksia huomata.
Kaikki tapahtuu niin nopeasti, salakavalasti.


Olen viime aikoina ehtinyt ihan liian vähän kulkemaan luonnossa.
Korjaan tilanteen huhtikuun aikana,
ja aion pitää kaikki aistit kirkkaina.
Nähdä ja tuntea.