maanantai 14. lokakuuta 2013

Taika
































Menneen hetken taika.




sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Orvokit kukkivat































Vielä haavan lehdet soivat, orvokit kukkivat
punaisen mökin pihassa pellon laidassa.
Kotiin toin tytön ja kimpun, kiitos mökkiläisille.




keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Olen vahvasti




























Tänään harmaa hiljaisuus, hetkien hitaus.
Yritän ymmärtää, voi, miten se toisinaan on niin vaikeaa.
Samaan aikaan kissa rullaa matot, 
tytär toteaa: Harvinaisen tylsää olla kotona.
Olen vahvasti eri mieltä,
sillä haen muotoa liminaalisessa tilassa mielikuvien avulla.
Tai jotakin...jatkan siis yritystä ymmmärtää.
 

Sain Murretut päivät eilen postista.
Niin syvää, kaunista tekstiä. 
Olen lumoissa. Kiitos Kirjailijatar!



sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Ennenkuin kevät taas































Parveke on tyhjennetty, siivottu pois kaikki kesän jäljet.
Laitoin puhtaan pöytäliinan ja pienet matot, 
kukan tilalle kynttilän.
Otin talteen kuivuneiden lehtien kauneuden
ja mietin, mitä tuleekaan sisältymään aikaan, 
ennenkuin kevät taas valkenee.


Miten uskallan olla näin onnellinen
sumuisessa marrasmaisemassa
pimenevän päivän lyhyenä hetkenä

Kyllikki Villa


Mietin muutakin, vaihdan sanoja ystävän kanssa
ja kuitenkin, olen enimmäkseen aika hiljaa.
Odotan miestä kotiin, karjalanpaisti tuoksuu jo.






Keskimmäisen kuvan taiteilija Hannu Palosuo.


 



perjantai 4. lokakuuta 2013

Hengitän syksyä










On ollut jalavanlehtisade, raikkaat aamut.
Päivät niin täynnä, yön unetkin kiireisiä.
Madridista toivat minulle punaviiniä ja palan taloa.
Hengitän syksyä, sisäänulos, sisäänulos.


Älköön mikään ikävä tai hässäkkä häiritkö vapaapäivieni rauhaa.


 




 

maanantai 30. syyskuuta 2013

Niin kotonaan





























Sanoja on tänään leijaillut eteeni.
Laskeutuivat paperille, jäädäkseen.
Miten sitä toisinaan on niin kotonaan
mitä hassuimmissa tilanteissa, oudoimmissa paikoissa, 
sanoissa, jotka ovat niin tuttuja ja kuitenkin, 
yhtäkkiä ihan tuoreita ja juuri minua varten.


Pitää mennä kohdatakseen ja löytääkseen.
Vaikkei aina ymmärtäisi edes etsivänsä.


 
 

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vain huominen jäljellä







Kirpputorilta yksinäinen kesäkukkalautanen
ja supermukavat syyskengät, tykkään niin.
Nyt tarvitaan uudet säärystimet.


Suloisen harmaa sunnuntai.
En kaipaa enää aurinkoa, nyt on hyvä näin.
Pesiydyn sohvaan, nukun päiväunet 
ja laitan tytöille toiveruokaa.
Perheen miehet seikkailevat Madridissa.


Tänään soi tämä omakuvahaasteessa.
Vain huominen jäljellä.
Sitten on lokakuu.