Sadetta

Ollaan enimmäkseen katseltu ikkunasta sadetta.
Hämärän kiehtova kauneus, pelloilla syvä syysrauha.

Ollaan juostu hiljaista hiekkatietä pitkin,
saunottu puusaunan rauhallisessa hehkussa.

Alan saada otteen lomaolosta, 
huomata hetket, kuulla hiljaisimmatkin sateen sävelet.
                                    

 

Hämäränhyssyhei

Täällä hiljainen päivä.

Harmaata, märkääkin.

Pysyttelen paikallani.

 

 

Pikavuoro

Loma. Kokonainen viikko. Ja vielä edessä.
Pikavuoro vapauteen! 

Talvitaivas

Tytär odottaa pimeitä kello kahdeksan kouluaamuja.
Niissä on oikeaa tunnelmaa, sanoo hän. 
Minä muistan Nicke Lignellin sanoneen radiossa,
että asenne on iso instrumentti.
Juon laihaa kahvia, väsyn jokaisesta ajatuksesta
ja ihmettelen, minne oma instrumenttini on kadonnut.

Tänä iltana hämärän aikaan taivas näytti jo talvelta.
Kaunis se oli, mutta kaukainen, vaikka on jo pian täällä.

Minä odotan lomaa. 
Sitä ennen etsin kuitenkin sen instrumenttini,
vaikka se onkin kutistunut olemattomaksi.
Taidan tarvita otsalampun ja valomiekan avuksi.







 

Silloinkin

Oli päivä, jossa asui yhdessä syysaurinko ja viileä tuuli,
ystävän varma nauru ja pitkät, ajattomat keskustelut.
Oli katukivet, seikkailevat askeleet ja ajatuksissa zen.

Oltiin kuin ennen vanhaan, 
tässä hetkessä juuri nyt,
ihan niinkuin silloinkin.










 

 

On ja pysyy

Toukokuussa siellä oli toisenlainen tunnelma.
Vuodenajoissa on niin omat voimansa,
pakahduttava, raikas kevät oli silloin
ja nyt, nyt tämä syksy, vahva ja syvä.

Penkki oli yhä paikallaan.
Hyvä, sillä tarvitsen asioita, jotka on ja pysyy,
vaikka tunnelmat ja värit vaihtuvatkin.

Nyt puskassa oli jalat. Siellä oli joku muukin kameran kanssa.



Huomasin, että tämä on 200. posti!
Ohhoh, tekisi mieli laittaa juhlat pystyyn!

Tämä oma sivukujanikin taitaa olla ja pysyä. 















 

Hiljainen maa

Piti käydä veden rajassa, tuulensuunnassa.
Piti kuulla linnut ja hiljainen maa askelten alla.
Piti katsoa tarkasti ja samalla haaveksien,
olla varma horisontista ja pilvien liikkeestä.


Piti käydä, jotta voi taas hengittää,
jotta tietää mikä on oikea maailma,
tässä kaiken ympärillä.