Piti käydä veden rajassa, tuulensuunnassa.
Piti kuulla linnut ja hiljainen maa askelten alla.
Piti katsoa tarkasti ja samalla haaveksien,
olla varma horisontista ja pilvien liikkeestä.
Piti käydä, jotta voi taas hengittää,
jotta tietää mikä on oikea maailma,
tässä kaiken ympärillä.
so lovely. and I think I can relate to this. every day I seam to wake up to different kind of realities. now I´m a bit sick, fewer..and everything turned so grey, lost my fairytale a bit. think a walk would make me see the warmer world again..
VastaaPoistalove Lycke
Niin kauniisti asetellut sanat, että hengästyttää.
VastaaPoistaKaunista taasen, kiitos. Veden äärellä on rauhoittavaa.
VastaaPoistaOi kaunista, kaunista. Tiedän tunteen, elinehto.
VastaaPoistaVoi hyvin♥
Lycke! Oi, I wish you better feeling! Hugs!
VastaaPoistaIlona! Huh! Kiitos :)
Johki! Se on niin totta. Tulee kumman selkeä olo. Kiitos. Ja hei, en ole vastannut kysymykseen hartioista ja neulomisesta...paremmat on olleet, mutta nyt taas...huoh...huomaan, että sauvakävelylenkit pitäisi olla säännölliset, se auttaa. Ja ehkä pitäisi malttaa neuloa vähän vähemmän kerrallaan...
Hannah! Juurikin niin, elinehto. Hengitys kulkee heti paremmin. Kiitos. Voi sinäkin hyvin!