Burgundinpatapäivä. Pata valmistetaan jo aamulla, annetaan sen muhia uunissa monta tuntia, nuuhkitaan punaviinin tuoksua, timjamia ja katsellaan ikkunasta vesisadetta. Padan seuraksi avataan pojan Madridin tuliainen viime syksyltä, uunista otetaan valkosipuli- ja parmesanpatongit. Ihmetellään pojan olevan jo 21 vuotta, nauretaan kaikki yhdessä pöydän ääressä ja äidille maistuu se tuliainen hyvinkin.
Loppupäivä on lukurauhan päivä ja illasta tulee vielä päiväuni-ilta, sen myötä katoavat viime päivien päänsärkyjen rippeetkin ja tilalle löytyy keveitä ajatuksia.
Tarvitaan pitkiä ja hitaita patapäiviä tasaamaan eessuntaas-päiviä, tarvittaisiin paljon useamminkin. Onneksi tänään oli, voin nyt suhtautua huomiseen hiukan ymmärtäväisemmin.
Ihan paras burgundinpata-ohje Prisca Leclercin kirjassa
Tarte Tatin, suuri ranskalainen keittokirja. Kaunis, ihana kirjakin!
Oih,mikä postaus,tää oli taidetta.♡
VastaaPoistaJa nuo kuvat!Linnutkin.
Oi kiitos sulle :) Löysin eräänä sunnuntaina tuon ihanan kuvauspaikan, linnut olivat extraa :)
PoistaJuuri oikeanlainen talvisunnuntai ollut teillä. Sellaisia tarvitaan, tekevät hyvää. ♥
VastaaPoistaNiin totta. Todella tarvitaan, enemmän kuin ehtiikään. Kiitos Katja! :)
PoistaHei.
VastaaPoistaAivan ihastuttavan runolliset kuvat - niitä täytyy katsoa kauan, hitaasti...
terveisin S
Hei S, kiitos paljon! Runolliset, ihanaa :) hidas on aina hyvä!
PoistaTaitavasti kuvaat, ihailen kuviasi "hiljaa"! Hyvää Ystävänpäivää!
VastaaPoistaHelinä
Hei Helinä, kiitos, sinulle myös! Ihana sinä, hiljaa on aina hyvä :)
Poista