Siltikin voi olla valoisaa

Toisinaan on sekavaa ja sotkuista. Sellaista pimeää, että huolet nielaisevat kaiken vähänkin valoisan eikä jäljelle jää kuin pitkät unettomat yöt ja entistäkin sekasotkuisemmat ajatukset. 

On kuitenkin niin, että valo on vahva. Se on sinnikäs ja päättäväinen, ja niin tulee taas hetkiä, että se on vahvempi kuin pimeä, se näyttää kaiken kauniin ja hyvän, sen mistä olla kiitollinen. Siitäkin huolimatta, että kaikki ei ole aina yksinkertaista ja helppoa, eikä kaikessa vaan onnistu, siltikin voi olla valoisaa. Epäonnistuminen saattaa sisältää hyvääkin, vahvaa oppia ainakin, ja ehkä sen myötä itsekin jollain tapaa vahvistuu. Lopulta. 

Nyt on ollut hyviä, tärkeitä valopäiviä, uskon niiden kantavan.