Eilen oli Valon päivä, oli harmaata, mutta valo oli silti. Kävin aamusta tarkistamassa veneet, jäät ja puut, tarkistin myös omat ajatukseni sekä kulkureitit, tuuli oli kylmä.
Tässä viikossa on ollut kaikenlaista, niinhän niissä aina on. Ajatellaan kuitenkin valon kulmasta käsin, sillä sen sanotaan olevan vahvistavampaa.
Onhan ollut
uutta, tarpeellista haastetta (jatkuu)
naurua (kotona ja töissä)
20 vuotias poikani (what?)
kotihipsutteluiltapäivä (paha keli, peruuntunut tärkeä meno, mutta jo uudet suunnitelmat)
laiturikaipuu (mielikuvilla jaksaa)
kirjoittamista (niin tarpeen)
tyttären teatteri-into ja lähestyvä ensi-ilta (toisena Ronjana)
nuorta musiikkia (energiaa!)
tyhjä pöytä (yksikin riittää saamaan aikaan mielenrauhaa)
kissa sai serkkuja (kunpa näkisimme heidät pian :)
toisen tyttären tanssimekon lyhennys (osasin!)
ajantasalle päivitetty kalenteri (jäi vielä tyhjääkin)
muutama lomapäivä tiedossa (tuntuvat ajatuksena pitkältä vapaalta)
kuvaamista (eräs hengittämiseni muoto)
ja nyt tähän keittiööni paistaa aurinko, valo.
Ihanaa...tytärtäsi on puraissut teatterikärpänen..:)
VastaaPoistaIhanaa aurinkoista sunnuntaita sinulle Satu♥
Kyllä, ihanaa, jo monen vuoden ajan, ja nyt ihan special tilanne kun on pääroolissa :) Kiitos, sunnuntai oli hieno! Leppoisaa loppuviikkoa sinulle!
PoistaSiellä kaikki hiljaa odottaa. Niin kuin mekin,tulevaa.
VastaaPoistaLisää värejä, valoa, ja vapaana liikehtivää vettä.
Tuo kuvaaminen -eräs hengittämisen muoto, on niin totta!
Pienestäkin lomarupeamasta saa miellettyä pitkän, minäkin tiedän sen. :)
Vaikka olet "hengittänyt" lauantaina, kuvasi ovat mielestäni ihan sunnuntaita.<3
Levollista sunnuntaita täältä toivottelen. Aurinko paistaa niin upeasti!
Kyllä, odotuksen oikein aistii :) Niin se on, minulla ainakin ihan todella hengittämisen muoto. Tärkeä havainto itselle.
PoistaKiitos, koko viikonloppu oli niin hyvä, tämä viikko taas niin rankka, toivottavasti sulla on kevyempää!
vahvoja ja hyviä hetkiä
VastaaPoistaKyllä, ehdottomasti!
PoistaIhanan valoisia asioita!
VastaaPoistaJa valon määrä kasvaa joka päivä ja tuntuu, kun päivään tulisi olikeasti lisää tunteja.
Niin, huomaa kun listaa asioita, että onhan niitä :) Ja valon määrä! Juuri tyttären kanssa huomattiin, että kello puoli kuusi oli vielä valoa!
PoistaHei!
VastaaPoistaMukavasti sanot: kävin tarkistamassa veneet, puut ja jäät, tarkistin myös ajatukseni ja kulkureitit - siinä on sisällä myönteinen kaiku, valoisuus...
Kuvissa niin paljon sanoja,
* meri, sininen, aallot, odotus...
* polku ja puut - kiehtova näkymä, vähitellen tarjoilee aarteensa...
* lumen ja jään kirjoitusta - sään leikkiä...
* erilainen polku - valoisa, kutsuva, tutun näköinen - lieneekö ihmisen kuva...
* utua, utua, mutta turvallisen side pitää tässä, jäät - sulavat kuitenkin...
terveisin S
Hei S, kiitos paljon runsaista, ihanista sanoistasi, tärkeitä!
PoistaTekstistäsi säkenöi valoa tännekin, kiitos ihana♥
VastaaPoistaVoin vain arvata tyttäresi lähestyvän ensi-illan tunnot, tälläkin kun teatterinviemiä ja palo mielettömän suurta. Lukiolainen juuri suree, kun tämä kevät produktioista taukoa, mutta intoilee toisaalta saamaansa haastetta käsikirjoituksesta tulevaa kohtaan - saas nähdä, tarttuuko siihen:) Tsemppiä tyttärellesi näytöksiin, olisi ihanaa päästä katsomaan Ronjaa!
Valoisia ajatuksia ja helmikuun hetkiä♥
Ole hyvä :) Joo, ihana tuo teatterimaailma, ja se miten siihen solahdetaan ja nautitaan täysillä, kaikesta. Sitoutumisen taso on korkea, tosi tärkeä ja antoisa harrastus. Onni tyttärelle! Pidän peukkuja, ettää siellä tarttuu :)
PoistaKiitos Hannah, sulle myös!
Kaikenlaista, sitäpä sitä. Joskus liikaakin kaikenlaista, kunpa oppisi löytämään asioiden positiiviset puolet. Kiitos Satu sanoistasi <3
VastaaPoistaPäivikki, hei :) Kiitos paljon, ole hyvä! Opeteltavaa riittää, eikä aina millään pysty pelkkään positiivisuuteen. Paloittain kuitenkin. Opetellaan!
Poista