Mistä tämä väsymys tulee, en tiedä. Aamulla löysin itseni täyden pimeän keskeltä, näkyi vain purjeveneen haamu ja hämmennys siitä, että mennyttä ovat taas hetkeksi ne aikaiset aamut, joissa hengitellä maisemaa ennen töihin menoa. Pimeän keskellä olen näissä päivissäkin nyt, mietin motivaatiota, sen puutetta ja sitten sitä tilaa, kun motivaatio on valloillaan. Väsyneenä voi tuntea molempia, riippuu asiasta.
Toissa perjantaina sain parvekkeelta vielä nuo ihanat pienet kaunottaret keittiön pöydälle maljakkoon. Perjantaikukat omalta parvekkeelta, onni! Seuraavat pitänee hakea kukkakaupasta, tai sitten haen pihlajanoksan marjoilla, ilman lehtiä, oi oi, sellainenkin voi olla perjantaikukka.
On ollut vaikea lukea kirjoja kesän jälkeen. Varmaan siksi, että on ollut niin paljon mielessä ja tekeillä, kaikkeen kun ihminen ei valitettavasti kerrallaan riitä. Eilen ylitin muurin ja sain sanojen päistä taas kiinni, onni sekin.
Päivät virtaavat, yritän kahlata perässä.
Kyllä tuo pimeys jo aika totaalista on, kun ennen seitsemää raahustaa bussille päin...
VastaaPoistaEi paljon aamumaisemia ihastella.
Onneksi parvekkeelta voi kerätä värikkään perjantaikimpun! <3
On se, ei auta. Maisemat saavat odotella uusia aikoja, on vaan taas sopeuduttava. Onneksi tuossa tuokiossa ollaan jo talvipäivänseisauksessa ja sittenhän kirkastuu hetkessä! :) Perjantaikimput on ihania, aarteita.
PoistaAlkaa olla käsillä vuoden pimein aika...mutta ei hätää, jaksetaan hyvin kahlata se taas kerran läpi..:)
VastaaPoistaNiin tehdään, muukaan ei auta! :)
PoistaAjatuksesi tuntuvat niin tutuilta. Omalla kohdallani ei enää, kun on tuota ikääkin ;) mutta muistan hyvin. Yleensä joka päivä tuo kuitenkin tullessaan niitä hienoja ja eteenpäin kantavia hetkiäkin. Ja joskus on hyvä hautautua tuoliin tai sohvaan hyvän kirjan kaverina, syksyn pimeät ja sateiset säät ovat siihen miltei parhaita. Vaalitaan liekkiä sisällämme Satu!
VastaaPoistaKiitos Seija, vaalitaan liekkiä! Tämä viikko on ollut ihan hirvittävän raskas, kaikki virta on kateissa, myös positiiviset ajatukset, mutta näitä päiviä tarvitaan, kai. On jokin sellainen epätasapainon tila asioiden välillä, on niitä, mitkä ahdistavat hirmusti ja onneksi myös niitä, mitkä saattavat lentoon.
PoistaVäsymys, mistä se tulee, sitä mietin täälläkin <3 Valoa!
VastaaPoistaValon puute... voiko se jo vaikuttaa, toivottavasti ei. Minua taitaa väsyttää asiat, joita on tehtävä vaikka ei jaksaisi/ haluaisi/ joihin ei tunne motivaatiota. Vaikka tajuan kyllä, settä sellaistakin vaan täytyy duunata :/
PoistaKoitetaan pysytellä hereillä, edes ajatella valoisasti (todella haastavaa juuri nyt)!
Pimeässä on useita eri sävyjä. Ne on vain vaikea havaita, koska olemme niin tottuneita valoon.
VastaaPoistaVoimia!
KIITOS Sussi tästä! Jaksan tällä ajatuksella taas pitkälle! Kiitos.
Poista