Levollista on

Levollinen mieli näissä levottomissa päivissä, joissa sataa, tuulee, on pilvistä, on vihreää ja valoisaa, sitten hetken päästä taas toisenlaista, sellaista syvän painuvaa, hidasta ja hiljaista, kylmenee. Aurinkokin käy, on kaikkea koko ajan, vuorotellen, hengästymiseen asti. Joinakin iltoina on täysi tyyni, pehmeä ja lämminkin, silloin tuntuu kesältä, lomalta, eniten silloin. 


Levollista on 

lohtukakun leipominen (tytär oli tällä kertaa lohdun tarpeessa, mutta kakku maistui luonnollisesti myös äidille),
parvekekukkien siistiminen, uudelleen järjestely, pelargonian kukinnon ja pikkuruisen orvokkikimpun keittiön pöydälle asetteleminen (tyyninä iltoina),
nuorison yhtä aikaa kotona oleminen (saatiin keskimmäinenkin Lontoosta kotiin),
kirjastossa kuljeskelu, sattumanvarainen tutkiskelu (jos löytäisin jotakin tärkeää),
käveleminen (niin, sain itseni liikkeelle!),
kankaat ja langat, villasukan neulominen, ompelusten suunnitteleminen (ei kiirettä)
sekä vesisateen katseleminen ikkunasta, parvekkeelta (suojassa).