tiistai 16. toukokuuta 2017

Kaksi kohtausta








Minä ilahdun - 
noustuani aamulla 
astun ovesta,
huomaan kukan, joka ei
vielä eilen kukkinut.

Akemi
Arto Lappi: Kevätsateiden aika, Japanilaista tankarunoutta 


***


Kaksi kohtausta rusokirsikkapuun kukinnan aikaan:

 
Aamusateen aikaan puun alla, herkkä vaaleanpunainen katto suojana.  
Mikään ei voi viedä kauneuden kokemusta pois.


Hidas iltapäivähetki. Vaaleansininen taivas, kukat ja japanilainen runous. 
Rohkenenko kuiskata, ettei ehkä ole mitään tärkeämpää?










8 kommenttia:

  1. Hei !

    Niin herkät, valontäyteiset - runolliset kuvat . . .

    -

    ihana tankaruno
    -


    Kuinka kauniit, tunnerikkaat tekstit, ne näkyvät, kuuluvat niihin voi mennä...
    "Aamusateen aikaan puun alla..."
    - näkymä !
    - tunnelma !
    - kokemus !

    "Hidas iltapäivähetki..."
    tuntu kuin astuisi johonkin erityiseen tunnelmaan josta saa nauttia ja tuntea - sitten
    "Rohkenenko kuiskata, ettei ehkä ole mitään tärkeämpää?" - niin hieno kohta,
    kuin tarkoittaisi että juuri minulle valmistettu tämä hetki . . . upea kokonaisuus

    terveisin S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei S! Voi että, kiitos, jälleen ihana, paneutuva kommentti, arvostan suuresti! Lämmin kiitos sinulle! Olin niin fiiliksissä noista kukista, olisin voinut muuttaa niiden alle asumaan :) Hetken kauneus, mikä mahtava voima! Voi hyvin!

      Poista
  2. Hentoa ja herkkää.Postaus kuin kuiskaus.

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Ninnu! Mieletöntä, kaikki on nyt tapahtunut hetkessä. Äsken vielä räntäsade, ja nyt ikkunasta näkyy kesä! (ei, se ei ollut ratkaisevaa, että ikkunat on nyt pesty :D )

      Poista