Välttääkseen katoamisen, hukkumisen tai tukehtumisen (turhautumisen, ärsytyksen, kyllästymisen...) tunteen liian paljon (tai sellaisen, mikä ei tunnu omalta) keskellä, on kiinnitettävä itsensä vahvasti ja määrätietoisesti sellaiseen, mikä tuntuu sielussa asti, synnyttää valoa ja saa aikaan mielenrauhaa, varmuutta sekä suunnatonta iloa siitä, mikä on itselle tärkeää, aitoa ja totta.
Kuuntelin Joel Haahtelaa eilen, maailman mielenterveyspäivänä. Hän puhui yksinäisyydestä, toiseudesta ja siitä, onko ihminen saari. Hän puhui siitä, miten yksinäisyys ja poissaolokokemus voivat synnyttää merkityksiä, miten niitä tarvitaan, kuten myös tarvitaan toista ihmistä, kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kokemusta.
Ajelin tuosta vaikuttavasta kohtaamisesta kotiin sielu hiljaa onnesta väristen, matkan varrella taivas hehkui oranssia, vesi syvää sinistä ja minä olin tullut vahvasti kiinnitetyksi itselleni tärkeään. Voiko ihminen enempää toivoa, ei voi. Siinä on totisesti kylliksi.
Viisaita sanoja!
VastaaPoistaKiitos Sussi!
PoistaNautin suunnattomasti Joel Haahtelan tekstistä ja kuvista. Onneksi niitä on paljon hänen nettisivuillaankin. Ne sopivat minulle parhaiten pieninä annoksina nautittuna.
VastaaPoistaNiinpä voin hyvin kuvitella sinun voimakkaan tunnelmasi tuon kokemuksen jälkeen!
Joel on :) Mä jään helposti kiinni niihin, on vaikea irtautua pois, maailma on niin kiehtova.
PoistaOlin ihan fiiliksissä jo etukäteen tuosta illasta, ja siellä, ja sen jälkeen. Olisin jaksanut kuunnella loputtomiin. Todella miellyttävä puhumisenkin tapa hänellä.
Oi ihana, mikä viisas sanoma! Allekirjoitan täysin. Kiitos, kun jaoit sanat ja kokemuksen. Luin juuri oikealla hetkellä!
VastaaPoistaKiitos Katja ihana :) Ole hyvä! Olin miettinyt tuota vahvasti kiinnittämistä juuri edellisenä viikonloppuna kovasti ja sitten tuo Haahtelan kuuntelukokemus vahvisti ajatukseni täysin. Mielettömän lohduttavaa on se, että pienetkin kokemukset voivat kasvaa järisyttän vahvoiksi ja vaikuttaa pitkälle, tulla niin tärkeiksi, että antavat arkiselle hetkellisesti toisenlaisen sävyn. Ja omistaan on pidettävä kiinni, tiukasti.
PoistaKun on lujasti kiinnittynyt sen kyllä huomaa, kuinka helposti itselleen epäolennaisen saa ravisteltua takistaan.
VastaaPoista(piipahdappa blogissani?)
Juurikin niin. Kiitos tuosta ajatuksesta.
Poista(voi että sun kanssas, lämmin kiitos!)