Takana liian täysi viikko.
Ehdin kuitenkin seisoa aurinkopellossa hetken aikaa.
Se virkisti.
Joskus on myös hyvin tärkeää mennä, vaikka aikataulusta tulisikin tiukka ja aika siellä jossain toisaalla olisikin liian lyhyt. Sillä voi kuitenkin olla vahva merkitys jaksamiselle ja olemisen luonteelle. Liian täydelle voi siten muodostua kaunista, hitaasti käsintehtyä ja kullanhohtoista pitsireunusta. Sellainen sädehtii valoa laajalti ja yltää hymyilemään väsymyksellekin rohkaisevasti, vaikka sitä olisikin kaiken ympärillä vain pieni, hetkellinen palanen.
Jälleen niin kauniit kuvat, oi!
VastaaPoistaOlet oikeassa, meneminen on tärkeää.
Kiitos Essi sinulle :) Olisin voinut leiriytyä tuonne peltoon koko päiväksi, tarkkailuasemiin. Ja kyllä, meneminen on tärkeää. Ja joskus taas, kuten tänä viikonloppuna näköjään, jääminen ja oleminen on tosi tärkeää!
PoistaPuhut totisinta totta.
VastaaPoistaKeskimmäinen kuva, utu-uni!
Eiku toinen kuva siis.
PoistaNiin, kiitos :) Utu on ihana, siihenkin voi jäädä. Usein jäänkin.
PoistaPieni hetki, jos siinä pystyy olemaan 100%:sti läsnä, voi jättää ison jäljen!
VastaaPoistaAuringonkukkapelto on vaikuttava, joskus ihan häkeltyy, kun kymmenet 'kasvot' kääntyvät katsomaan kohti :)
Niin totisesti voi! Pelto on ihana, ja jostain syystä tykkään eniten siitä, kun kukat alkavat jo vedellä viimeisiään.
PoistaTuo lause, että joskus on tärkeä mennä, vaikka... Olin jo jättää yhden menon, olen niin mahtumaton aikataulutetuissa menemisissä, mietin että jospa ajankin linja-autolla ohi ja menenkin kahvilaan, aikataulutta ja muuten vain. Suuri oli houkutus. En ajanut ohi, mutta menin etuajassa, jotta ehdin hiukan harhailla päämäärättä ja saada vapaus-olon.
VastaaPoistaJa nuo auringonkukat. Metsästelin pari viikkoa sitten auringonkukkavalokuvia, olisin kaivannut vanhoja mustavalkoisia menneiltä ajoilta. Nyt sain täällä ihailla näitä. Niin kauniita Oi! Kiitos.