maanantai 7. syyskuuta 2015

Yhtäkkisen oivalluksen myötä











Saatan hukkua lauseiden väliin, löytyä jonkin sanan tai ajatuksen raakileen luota. Saatan myös nousta siiville yhtäkkisen oivalluksen myötä, hetken päästä pudota rysähtäen keskelle sekamelskaa, jossa ei näy järjen hiventäkään. Nyt tunnit voivat olla viisaita ja täysiä tai sitten tuuleen karanneita hukkareissuja. 


 

18 kommenttia:

  1. Voi pyörteitä! Sanojen löytyminen ja ajatusten pukeminen on joskus melkoista synnyttämistä, liitoa ja kiitoa, ja sitten juurkin myös mahalaskuja ja kaaosta. Antoisia syväsukelluksia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, syväsukellus onkin oiva sana tälle kaikelle, kiitos :D Kyllä on vaikeaa juuri nyt, ja sitten kun sujuu, niin ai ai miten ihanaa: Pientä vuoristorataa vedän täällä nyt kaikinpuolin!

      Poista
  2. Luovat hetket ovat täynnä monenmoista. Siitä se lähtee eteeenpäin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat, totisesti. Mutta vain kirjoittamalla etenee, ilman ei ollenkaan.

      Poista
  3. Hienosti kuvasit tuota tilannetta.Yritän täältä puhaltaa lisää tuulta siipiesi alle. Nuo höytyvätkin kohta lähtevät lentoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Epätoivosta aurinkoon ja taas takaisin :D Kiitos, tuulta tarvitaan!

      Poista
  4. Kuulostaa kirjoittamiselta. :)

    Joka tapauksessa, hienosti muotoiltu!

    VastaaPoista
  5. Ihana ♥. ..ja sinut tuntien lopputulos tulee olemaan hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet :) ...noh, nyt juuri on toisenlainen tunne asiasta. Pieni paniikki.

      Poista
  6. Hei !

    NIIN todella hienot kuvat tuo ihana tuore valo ja jo kukkineet, tuoreutensa menettäneet - upeat vastakohdat ! ! !
    Mukava, kiehtova, lukunautinnollinen, kuvallinen teksti...

    terveisin S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei S! Kiitos oikein paljon, lämmittävät mieltä nämä sanasi tässä! Teksti... aikamoista vuoristorataa saa kirjoitustyö juuri nyt aikaan...

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos sinulle :) Olisin jaksanut kökkiä tuolla puskassa pitkään, pitkään, mutta sinä aamuna piti sännätä töihin. Onneksi kuitenkin hetken ehdin näkemään kaunista :)

      Poista
  8. Minun tämän viikon päivät ovat olleet myös rysähtelyä, yötkin. Arki poukkoaa joka puolelta, yritän kipittää perässä, kuroa päiviä kiinni. Tämän iltapäivän istuimme työkaverini kanssa ja vain vaivuimme valitukseen. Mutta ensimmäistä kirjoitustyötä aloittelen myös tällä viikolla, huh.

    Ehkä sinun vuoristorata on jo pian hyvällä suunnalla, ehkä saat pian alkaa lasketella mäkeä, nauttia hyvästä tuulesta :) Tarttuminen kirjoittamiseen on hieno juttu joka tapauksessa!! Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan rysähtely, voi voi. Välillä on aika poukkoilua, saa oikein tehdä töitä, että pysyy edes jotenkin kelkassa. Joskus kuitenkin, rysähtely sekä huolellinen valitus ovat tosi tarpeen ja hyväksi, uskon nimittäin seesteisiin hetkiin kaiken tällaisen jälkeen. (niitä ootellessa :D ) Onnea kirjoittamiseen! Mua on tänään hirivttänyt ja melkein itkettänytkin, toivon, että huomenna voisin suhtautua hommiini hiukan vähemmällä tunteella....

      Kiitos, tattuminen on ihan tosi hyvä homma, se on eka askel valmiiseen. Vaikka kyllä niin on, että työtä riittää, huh, mutta parhaani teen. Katsotaan mihin sillä pääsee.

      Ps. Vastaab sulle pian, KIITOS :)

      Poista