Kävin kaislikoissa, merituulessa. Tasaamassa mieltä. En kyllä ihan onnistunut siinä tasaamisessa, oli niin vähän aikaa, mutta kaislikko oli silti kaunis. Syyskaislikon väritys on hurmaava. Pidän myös kanervanpunaisesta kovasti. Syyskuussa olen juonut kahvia kanervakupista, se on pieni, kaunis ja tärkeä. Tänään on syyspäiväntasaus ja minä olen vähän jäljessä tästä kaikesta, kulkenut keltaisten puiden ohi ajattelematta. Pitää pysähtyä syysasioiden äärelle, pitää etsiä kynttilät.
Kaislikossa kahisee, suviheinä suhisee...
VastaaPoistaTuo Kirsi Kunnaksen runonpätkä tuli mieleeni, vaikka kauniin syksyisiä kuvasi ovatkin.
Kuukauden kahvi/teekuppi- idea on hauska, nyt minulla kylläkin on mielikuppi, johon olen kovin kiintynyt :)
Hih, kyllä vaan kaislikossa kahisikin :) Ei mulla ole kuin kahdelle kuulle kuppi, muut ovatkin sitten mieliala ja olotila-kuppeja, kaikki niin kivoja :)
PoistaKaunis tuo kanervakuppisi, oi! Täälläkin kaivettu kynttilät esiin, ne totta vie kuuluvat syksyyn.
VastaaPoistaMinustakin se on ihana, ja toimii vielä lokakuussakin :) Mulla vielä kynttilät kaapissa, ehkä viiikonlopulla ehdin ajatella...
PoistaKuppeja ei voi olla liikaa!
VastaaPoistaSyystuulen lempeyttä sinulle
♥
Ei minustakaan, Maria! On hyvä olla mistä valita, jokaiseen olotilaan. Kiitos, lempeitä ovat tuulet olleet, ihania. Syysterveiset, tulipa ikävä nyt, olisipa kiva rupatella kahvin äärellä.
PoistaJuuri niin sopivia asioita olisivat minullekin nämä....
VastaaPoistaHei :) näistä riittää sullekin :)
Poista