keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Aikaa, eikä vain






























Väsymystä harteilla, nihkeyttä ajatuksissa, särkyä nivelissä. Ihmisen pitäisi saada viettää enemmän aikaa meren rannassa, hapekkaassa ilmassa, tuulien vietävänä. Siis aikaa, eikä vain satunnaisia henkäyksen nopeita hetkiä. Väitän, että sillä olisi varma vaikutus väsymyksen, nihkeyden sekä säryn vähenemiseen.



15 kommenttia:

  1. Varmasti. Ihminen tarvitsee luontoa: Metsiä, lampia, järviä..

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä totisesti tarvitsee, kerran on jopa lääkäri määrännyt mulle luontoa lääkkeeksi :) tosin siinä tuli kylkiäisenä myös ylimääräistä aikaa...mutta joo, toimi. Tässä arjessa kun ei vaan ehdi. Ei nyt kiirekään ole, mutta täyttä.

      Kiitos!

      Poista
  2. Voi kyllä, luonto hoivaa. Jaksamista siskonen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hoivaa, kun vaan ehtisi luonnon luokse. Pitää kyllä ottaa sellainen projekti tässä keväällä. Elpymisprojekti merelle ja metsään :) Kiitos, tää viikko on vienyt jo mehut, vaikka vielä on jäljellä...

      Poista
  3. On totta, että veden äärellä oleskelulla on valtava voima! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hosuli :) Niin se on, ihan totta. ja erityisesti meri on niin voimakas vapaudessaan.

      Poista
  4. Samaa mieltä minäkin.
    Täällä on joki, jonka rannassa aina tuulee, ja vesi joka jaksaa aina virrata. Se on jotenkin lohdullista, että eteenpäin vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesi joka jaksaa aina virrata...ihana, tarpeellinen! Meren rannassa on jotakin mulle tosi kiehtovaa, se avaruuden tuntu, vapauden tuntu, sekin, ettei oikeastaan tiedä, mitä sillä olisi tarjota, jonkinlainen lähdön meininki...en osaa selittää, mutta pakahduttaa joka kerta, hyvää tekevästi.

      Poista
  5. Voi Satu, noin juuri!!
    Eilinen piikki lonkkaan sattuu yhä ja
    happea, raikasta tuulta, juuri sille on kaipuu!!!!!
    Mihin ne tunnit katoavat?

    Meri. Ah!! Ja metsä, sekin auttaisi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua, voimaa sinne! Niin, mihin tunnit katoavat? Yhtäkkiä päivä on taas mennyt, surullista, kaipaan niin hengittelyhetkiä enemmän. Meri, metsä, mikä vaan, lähipusikkokin riittää hätätapauksessa :)

      Poista
    2. Kipaisin vielä huikkaamaan, että oi, oi, oi, tuo sun huivi!!!!!
      Ihanuus.

      Poista
    3. Kiitos, niin on ihanuus, aarre. Sellainen aikalailla osa identiteettiä :)

      Poista