Lähdöt, lähdöt kuin purjeet
päivät meriä
yöt taivaanrantoja,
satama monen majakan takana.
Timo Pusa
Purjelaivat, merimiehet, niitäkin kohdattiin.
Jotakin vanhaa läikähti mielessä,
meren kaipuu, haave laivoille, aavoille merille, kauas.
Todettua on, että haaveet ja tasapainoelimeni
ovat eri mieltä asioista ja niinpä pysyttelen rannalla.
Katselen kyllä mielelläni.
Te olitte täällä! Mies kävi tuolla kuvaamassa, mutta minä olin kyllä ihan toisissa maisemissa. Jäivät isot purjelaivat kokematta. Mutta tunnistan tuon venekaipuun.
VastaaPoistaOlimme perjantai-illan konsertissa kuuntelemassa Samuli Edelmannia. Ihanat laivat. Sulla olikin kauniit ja kiehtovat toiset maisemat! Venekaipuu oli mulla niin kova nuorena tyttönä, että kävin nuorisopurjehduskurssilla, purjehdittiin Norjasta Skotlantiin ja voin huonosti koko reissun. Tuli asia kerralla selväksi, ei musta ollut purjehtijaksi.
PoistaVoi mikä tunnelma ja kuvat... :-)
VastaaPoistaNiin, siellä oli hyvä ja lempeä tunnelma, kaunista, kaunista.
PoistaVoi merenkaipuu, tuttua, ja silti myös melkein pelkään sitä, kunnioitan, ehkä se on myös jotain itsensä voittamista, ajattelu että vielä joskus voitan itseni. Meillä oli joskus purjevene ja mä olin kyllä tosi surkea, pelkurinainen, mutta ehkä vielä joskus :)
VastaaPoistaToivon, että kokeilet! Minä en niinkään pelännyt, mutta voin tosiaan niin huonosti koko reissun (vaikka kaikki muut tottuivat alkukeikutuksen jälkeen, niin minä en, olin poikkeus joukossa!) että ei ole tullut mieleenkään lähteä uudestaan. Soutuvene ja iso laiva on ok :D Merenkaipuu on nyt onneksi sellainen, että mulle riittää se, että saan rannaltakin aistia. Katsella.
VastaaPoista