Tytär aloitti siivousrumban.
(Ei siitä sen enempää, sillä lupasinhan, etten puhu täällä enää siivoamisesta.)
Hän löysi kätköistään tuollaisen hellyyttävän laatikon
ja pitihän se sitten kuvata, parvekkeelle tehtiin studio,
sisällä kun tuo valo on vähän hakusessa.
Laatikko sai mukavasti vielä lisätäytettä joulupukin käynnin myötä.
Sitten muistui mieleen joululahjasukat,
joista ensimmäiset valmistuivat jo toukokuussa.
Tämä sukkaprojektini oli määrätietoinen ja ajoissa aloitettu,
sain valmiiksi kaiken haluamani ajallaan ja hyvillä mielin.
Näitä oli ihana neuloa!
Pitkästä aikaa sain antaa sukkia lahjaksi! Reipas tyttö!
Ajatuksena oli antaa lahjaksi iloisia värejä, lupaus valosta.
Ensimmäisistä tuli Kevätilo, seuraavista Kevätmetsä.
Kesällä neulotut saivat nimekseen Vaahtokarkki ja Poutapilvi.
Syksyn puolella tehdyistä tuli tunnelmalliset
ja syysvaloisat Metsäretki ja Marjaretki.
Lopuksi syntyi vielä tärkeät Ensilumi-sukat, ystävälle.
Kuvasimme studiossa vielä upean piponi.
Vanhoja Tempo-lankoja löytyi jemmoista
ja niistäpä syntyi kohtuullisen tymäkkä piponen.
Saa nauraa, onhan se vähän hupaisa.
Mutta tämä tyttö on jo niin vanha, että ihan sama (teiniäänensävyllä),
naurakaa vaan, aion käyttää sitä silti!
Kunhan ne paukkupakkaset tulevat ensin,
on nimittäin sen verran lämpöinen lätsä,
että näillä vesikeleillä sen kanssa tulee hiki.
Kissan ilme kertonee, mitä mieltä
hän oli meidän parvekestudiohässäkästä.
Hei, toihan on tosi kiva pipo! Ja ihania sukkia olet kutonut. Villasukat on ihan parhaita lahjoja!
VastaaPoistaNo kiitti! Vähän tollanen tonttupipo, mut niin olenkin, tonttu. Minustakin villasukat on parhaita, ja siitä on aikaa, kun olen viimeksi niitä lahjaksi saanut aikaan. Ehkä tämä jatkuu nyt perinteenä :) Toivon niin.
PoistaTosi hieno pipo...ja tuo lankalaatikko on ihana...:)
VastaaPoistaKiitos :D ja kyllä, olin myös ihan myyty kun tuo laatikko löytyi. En muistanut, että tytär oli sellaisen tehnyt.
PoistaIhania kaikki! Johtuneeko lumenpuutteesta, kun etenkin nuo Ensilumi-sukat niin kolahtivat!
VastaaPoistaKiitos paljon :) Minuunkin nuo kolahtivat, niissä on jotain tärkeää.
PoistaIhania villasukkia. Villasukat vaan on niin pakko. Tykkään. Ja tuo pipo: se on kiva! :)
VastaaPoistaKiitos sinulle! Olen tosi iloinen, että sain aikaan. Pipo...juu, kiva on :D Höperö, niinkuin pää sen sisällä.
PoistaIhania ovat ja ihastuttavat nimet!
VastaaPoistaKiitos! Nimiä on kiva keksiä, minusta kaikella tehdyllä pitää olla arvoisensa nimi.
PoistaVillasukat,joissa jokaisessa oma pieni tarinansa. Huiput!
VastaaPoistaEilen oli valo,tänään taas harmaus.
itsellä jalassa aamusta iltaan harmaat palmikot,polveen asti lämpönä.
Valoisaa,hyvää, alkavaa vuotta.
Kiitos :) Kyllä, tarina syntyy neuloessa, väreistä ja ajasta, ajatuksista. Hänestäkin, kenelle sukat syntyvät.
PoistaHarmaus on päivän sana. Minäkin näin sen hetken valon kyllä :) Oi, polveen asti palmikot!! Kuulostaa ihanalta, sellaisia en osaisi...mutta tekisi mieli kyllä kokeilla... Kiitos vinkistä!
Kiitos samoin sinne, kaikkea ihanaa tulevaan!
Ouu nou, onko sulla vielä punaista tempoa? Jos löytyisi, niin ostaisin sen kiljuen... Aloitin kesäällä virkkauksen punaisesta temposta ja muutama pala jäi puuttumaan.
VastaaPoistaKyllä löytyy Päivikki, laitan sen sulle tulemaan, saat hommat loppuun! Siinä on muuten sellainen lanka, mitä on tullut ikävä. Värit ja kaikki kohdillaan. Mulla on siitä iso peitto, kaulahuivi, tumput, tossuja tein lahjaksi, ja nyt tuo pipo vielä. Totinen harmi, ettei sitä enää saa. Pitäisiköhän toivoa Novitalta takaisin...
PoistaIhana idea nimetä sukat oikein lapun kanssa. :)) Pipo on vallan mainio.
VastaaPoistaKiitos :) Tykkään, että tehdyillä on nimet. Onhan noilla langoillakin jo omat nimensä, mutta käytin kaikissa kahta eri lankaa, että kuvio vähän rikkoutuisi. Voi että, pipo kiittää, sehän saa paljon kunniaa osakseen! Lähden sen kanssa heti liikenteeseen, kunhan talvi tulee :)
PoistaHymyilyttää, kun kuvittelen parvekestudionne :) Ja tykkään kovasti sukista, olisin mielelläni kanssa sellainen nainen, joka osaa neuloa sukkia ja antaa niitä lahjaksi ystäville.
VastaaPoistaJoo, varsin hupaisaa oli taas. Tytär seisoi penkillä kameran kanssa ja minä kyyristelin penkien ja pöydän välissä jne...Mitä sitä ei tekisi kuvien eteen? Onneksi ei ollut kylmä :D ja kissallakin oli ohjelmaa. Niin, olen iloinen, että löysin taas sen naisen, joka tekee lahjaksi sukkia. Oli monta vuotta kateissa, tiedä missä seikkaillut.
Poista