Satakoon.
Eilisessä aamussa oli kaunis vaaleansininen pakkanen,
täydellinen kuu ja ilmassa marraskuun oikea henkäys.
Satakoon nyt, en piittaa.
Illassa oli pilates, kireän kehon venytys ja jälkeen lämmin olo.
Tänään mennään lenkille miehen kanssa.
Ollaan jätetty liian usein menemättä.
Näytetään pimeälle pitkää nenää, annetaan synkkyyksille kyytiä.
Ja satakoon vaan. Mennään silti, eikä edes huomata.
Hyvin todettu:)
VastaaPoistaKiitos :) Nyt on lenkkikausi avattu taas, jes.
PoistaEttä katotkin voi olla kauniita.
VastaaPoistaNo niinpä! :)
PoistaVoi, tämä kuulosti ihan minunkin eiliseltäni. Oli pilatesta ja lenkillekin aiottiin liian pitkän tauon jälkeen. Toteutus jäi tosin tälle illalle, mutta uhmasimme lopulta kylmää ja pimeää.
VastaaPoistaSateesta pidän.
Oi sullakin pilatesta, se on niin kivaa :) Jotenkin on niin vaikea mennä tuonne synkkään, mutta kaksin kivempi. Joskus minäkin olin sateen ystävä, nyt vähän kyllästynyt.
PoistaJa ihan kohta päivä taas pitenee!
VastaaPoistajoo, talvipäivänseisaus jo mielessä!
PoistaSatakoon, ei me sokerista olla (sadevaatteetkin on keksitty, tarvitseville)!
VastaaPoistaKaunis kuva, katto ei varmaan ihan tän päivän arkkitehtuuria.
Helinä
Tympii vaan tuo jatkuva märkä. Kiitos, katto on hieno ja talo myös.
PoistaKuuta on ihailtu täälläkin, ja yritetty vangita kuviin... Ihana oksakatto-kuva!
VastaaPoistaKiitos! Kuu on niin kaunis ollut taas.
PoistaReippaat te! Sateessa on ihan mukavaa kävellä, kunhan on kunnon vaatteet. Itse en saisi lähdettyä, mutta koira vie...
VastaaPoistaKoira on hyvä. Ja tarmokas mies. Yksin en mene.
Poista