sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Suoristaisin matot




























Kissa juoksi matot rullalle.
Herätti minut viiksillään kutittaen keskellä yötä.
Muuten vaan, jotta silittäisin.

Tyynyt ovat painuneet levon alla.
Aurinko on paistanut kirkkaana kaiket päivät,
sillä on kova työ sitkeissä lumissa.

Kävin punaisessa pelargonia-mökissä.
Pelloilla oli hanget, 
hangilla itse tehdyt ladut, enkelikin.
Ei mene kauaa, kun siellä jo ihmetellään omenapuun kukkia. 
Uskotaan niin.

Ajattelen räsymattoja, väriraitoja.
Menen valoista varjoihin ja takaisin taas.
Teen ajatuksissani, ajattelen tehdessäni.
Enemmän kuitenkin ensimmäistä.  

Voisin ajaa kuivaa asfalttia pitkin vaikka kuinka pitkälle.
Pysähtyisin jokaisen yksinäisen talon kohdalle,
veisin ikkunalle pelargonian, suoristaisin matot.
Voisin ohittaa metsät ja järvet, kulkisin auringon mukana
ja ylittäisin kaikki rajatkin.







   
         

7 kommenttia:

  1. Valotaivaan alla kävin kävelyllä neidon kanssa sillä välin, kun kaksi pienintä harrastivat karatea alkeiskurssillaan. Ohitimme Aurajoen rannan perukoilla tyhjenneen, elämänsä pysäyttäneen talon. Tulit mieleeni. Ikkunalleen ottaisi ilolla oman pelargoniansa. Kaunis ajatus.
    Sinulla on niitä paljon. Usein. Tykkään niistä. Ajatuksistasi.
    Takana on hyvä viikko, jossa oivalsin ainakinsen, miten pitäisi muistaa hengittää, istua, seistä ja olla läsnä. Hyvä alku. Syksyllä vasta jatkuu.Kipukin on pienentynyt.

    Juuri sopivansävyisiä raitoja alkavaan viikkoosi!♥

    VastaaPoista
  2. "Teen ajatuksissani, ajattelen tehdessäni."Hienosti sanoit.
    Minuun sopii tuo myös.

    VastaaPoista
  3. Upea sanan ja kuvien yhdistelmä.

    Kiitos, oli ihana tapa aloittaa oma aamu lukemalla tämä:)

    VastaaPoista
  4. tinttarus! Oi, muistit mut yksinäisen talon kohdalla! Kiitos :) lämmitti mieltä! Kiitos sanoistasi.

    Ja ihana kuulla, että viikkosi oli hyvä! Hienoa, että syksyllä jatkuu! Varmasti hyvin tärkeä viikko.

    Kiitos, raidat ovat aika vauhdikkaita, mutta värejäkin onneksi riittää.

    piilomaja! Kiitos, kovasti. Pitäsi vaan tehdä hiukan enemmän kuin ajatella, olis vähän tuottoisampaa tää elo ;)

    Sussi! Kiitos paljon sulle! Kylläpä tuli hyvä mieli sanoistasi!

    VastaaPoista
  5. Punainen pelargonia-mökki kuulostaa niin ihanalta. Ja koko tuo kappale on niin kaunis, että oikein sydämestä vihlaisee. Minäkin odotan kevättä.

    VastaaPoista
  6. Ihana kirjoitus.

    Naurattaa tuo teen ajatuksissani. Niin minäkin, usein ja paljon. Ja kyllä tuo toinenkin sopii. Ajattelen tehdessäni, paitsi että toisinaan teen enkä ajattele yhtään ja sillä on aika hölmöt seuraukset.

    Viimeinen pätkä on niin kaunista, ystävällistä ja hyvää.

    VastaaPoista
  7. Kirjailijatar! Lämmin kiitos, sinä ihana :)

    luminen! Sinulle myös, kiitos ja hymy, kultainen.

    VastaaPoista