sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Täynnä haikuja ja sivumerkintöjä




























On ollut niin paljon tärkeää ja ihanaa!
Oli syntymäpäiväkin, koulussakin olin,
sain niin paljon, miten olenkaan onnekas,
kaikista rakkaista!  

Kun on jo 43 vuotias, saa käyttää aikaa siihen, 
että pohtii kaikessa rauhassa itseään, eikö?
Nappasin ajattelun aihetta Marialta ...



Jos olisin...


astia      elämää nähnyt kahvikuppi

puu        vanha, vahva tammi

kenkä      punainen huopatossu

väri       rauhallinen metsänvihreä

kirja      pieni, mutta tärkeä, täynnä haikuja ja sivumerkintöjä

hedelmä    pirteä appelsiini
 
marja      hiukan vielä raaka karviainen

 
eläin      kissa päiväunilla

 
päivä      vapaapäivä, mielellään kaksi

 
rakennus   yksinäisten verhojen talo

 
vaate      venäläinen ruusu-huivi, musta

 
materiaali raakapellava, ryppyinen


lintu      vihervarpunen, pesii kuusessa, talvehtii Välimeren maissa

 
kaupunki   kotoinen, rosoinen Dublin




























Kiitos J kuvasta, hetkestä


 



 

12 kommenttia:

  1. Onnellinen kuva sinusta :) ja tarkkaan olet pohtinut itseäsi, tunnistettavasti :D
    Lämpimät onnittelut, halaus tulee jälkitoimituksena <3

    VastaaPoista
  2. Oi miten säteilevä kuva sinusta! Ja jotenkin niin ihanaa, että olisit kirja täynnä haikuja ja sivumerkintöjä. Se kuulostaa kirjalta, jollainen minäkin voisin olla.

    Ihailin myös tuota yksinäisten verhojen taloa...millainen se mahtaa olla.

    VastaaPoista
  3. Onnea, ihana Satu! Luulen, että sinä tosiaan olisit punainen huopatossu, vihreä metsä, Dublin ja muutama vapaapäivä. Mieheni ja minä täytämme tänä vuonna kolme vuotta vähemmän kuin sinä nyt ja aiomme kesällä Dubliniin - ainakin todennäköisesti.

    Haikut ovat viisaita. Pieniä, mutta sanovat paljon.

    VastaaPoista
  4. Ihanat, ihanat rohkeat merkinnät ja pohdinnat. Lämmin hymy tuli aivan erityisesti kirja- ja lintumerkinnöistä.
    Oikein paljon onnea sinulle Satu! Ihana kuva sinusta, hymyilevä nainen olet, onnellisen näköinen.

    VastaaPoista
  5. Onnea Satu! Sulle on synttärikortti facebookissa.
    Tuo yksinäisten verhojen talo saa mielikuvituksen laukkaamaan...Löytyykö täältä ehkä kuvia jos alkaa selaamaan taaksepäin? Autiotalo iltalenkin varrella vaiko unikuva joka toistuu?
    Sanasi kertovat paljon mutta kuvat vielä enemmän...
    miten voi villasukan varsi henkiä ryhdikkyyttä ja voimaa, ja lankakerä mehukkuutta ja energiaa! Olen odottanut kuultavien pehmeiden värien jatkoksi kirkkaita värejä, nytkö on niiden aika? Alimmainen kuvasi sai auringon paistamaan lumisateesta huolimatta, kiitos <3

    VastaaPoista
  6. Oi miten ihana kuva sinusta ja ihania ajatuksia. Onnea ja ihanaa uutta vuotta elämääsi!

    Leena

    VastaaPoista
  7. ONNEA♥ Suloinen sinä ja niin viisaita pieniä ajatuksia täynnä! HAluan laittaa pienen postin tulemaan, kunhan vahvistun ja pääsen liikkeelle.
    Kuvasi säteilee.
    Sanasi helähtelevät.
    Ajatuksesi saivat siivet alleen.

    KAikki kirjoittamasi alkoi soittaa ajatuksissani vanhaa kappaletta:Pieni ja hento ote....

    Ihana olet!

    VastaaPoista
  8. Maare! Kiitos sinä :) Ystävä onnistui nappaamaan hyvän kuvan, ihmeesti! Niin, mietin onko oikeasti (heh, leikkihän tämä) noin miten kirjasin, vai onko tuo vain haavekuva...no mutta väliäkös tuolla, kivaa oli kirjata silti! Joko teit omasi?

    Kirjailijatar! Kiitos, aina välillä on säteilyhetkiäkin ;) Niin, sellainen pienien hiljaisten, mutta erittäin tärkeiden merkintöjen kirja. Kyllä. Saattaisimme siis löytyä samalta hyllyltä :)

    Olen kirjoittanut täällä yksinäisten verhojen talosta joskus viime vuonna. Sellainen on, ja olen menettänyt sille ja muille kohtalotovereille sydämeni, niistä syntyy tarinoitakin.

    Katja! Kiitos :) Niin, toivon, että olisin. Viime vuonna, kun tein luovan kirjoittamisen kurssia, teimme vastaavanlaisia harjoituksia kirjoitusten kera, ja silloin olin aika synkissä vesissä ja sen huomasi vertauksistakin. Nyt oli ihana huomata, että ajatukset ovat paljon valoisampia kuin silloin.

    Dublin! Oi että. Meillä se oli se häämatka. Teillä tulee ihanaa, lupaan. Se on niin hieno kaupunki, helppo ja kiinnostava, kaunis ja täynnä tarinoita. Lähtisin sinne heti ja pitkäsksi aikaa, jos vain olisi mahdollista.

    Ja haikut, niihin rakastuin tuolla samanisella kurssilla. Kiitos Katja, ihana :)

    himalainen! Kiitos, ihana kuulla sanat rohkea ja onnellinen, niitä tarvitsen :) Ja hymyillä pitäisi paljon enemmän, aina ei arjessa muista. Pitäsi oikein ottaa sellaiset hymyviikot, tai mieluimmin vaikka nauruviikot.

    VastaaPoista
  9. kata! Hei ja kiitos hienosta kortista! :) Ilahdutit! Laitoin tuohon Kirjailijattarellekin, että talosta löytyy merkintä täältäkin, jostain viime vuodelta, eikun taisi ollakin edellisvuosi, olisikohan lokakuu...voi että miten aika karkaa! Se voisi olla myös juuri lenkkipolun varrelta tai unikuvakin, olen ihastunut yksinäisiin taloihin ja ne saavat sanat elämään mielessäni. Ihana kuulla ajatuksia kuvista, olet oikeassa, värit alkavat taas houkutella, talvi on vähän tasaista, väritöntä aikaa, nyt taas kevät jo vaikuttaa ja energiat kaivautuvat esiin. Tykkään kyllä taisesta harmaasta ututunnelmasta myös, kovasti. Kiitos sinä ihana :)

    Minna! Kiitos :)

    Pikkusisko! Kiitos sinullekin :)

    Maria! Kiitos samoin :)

    Leena! Lämmin kiitos :)

    tinttarus! Oi! Tuo ihana, vahva, kaunis biisi! Oi että! Kiitos kultainen!

    VastaaPoista