Kesässä nämä värit, nämä sävyt.
Pysähtynyt tunnelma.
Vienon pieni liike, lähes huomaamaton.
Ääninä hiljaisuus ja rauha, huomaan.
Hyvä katsoa näin jälkeenpäin,
että kyllä siellä oli, rauha.
Vesi, tuuli, varjojen kuiskaukset.
Syksyn sävyt ja minä emme ole vielä kohdanneet rauhassa.
Toivon, että sillekin tulee aika, oikeat hetket.
Olen minä ne huomannut, kaunottaret,
mutta en ole ehtinyt pysähtyä.
Tarvitsen metsän, oikean tuulen, lehdet jalkojen alla.
Kaunista, niin kaunista. Kesäsi värit ja sävyt saivat huokaamaan hymyten ja kaipaamaan noita lempeitä rauhan hetkiä.
VastaaPoistaSyksy suo omat rauhan hetkensä, kun aika on. Luottakaamme siihen. ♥
Vihreä, lempeä kesä. Toivottavasti syksyssä näkyy sama lempeys.
VastaaPoistaNiin kaunista... Kuvasi ovat runo.
VastaaPoistaTeki mieli tarttua tuohon kahvaan ja aukaista ovi pehmeään syksyyn.
VastaaPoistaSateenropina rauhoittaa tätä päivää.
Hymy sinne!
Hannah! Niin, kesä meni vähän varkain ohi. Ja kyllä tästä syksystä tykkään, kovasti, ja luotan siihen, että vielä löytyy aikaa metsälle. Kiitos sinulle :)
VastaaPoistaKatja! Lempeä on varmasti oikea sana. Syksy on nyt toisenlainen, jotenkin vahva, vähän kuin pippurinen...katsotaan. Kiitos kun kävit!
luminen! Runo! Oioi! Kiitos :)
tinttarus! Kiitos hymystä, näen sen tänne asti :) Minuakin tuo kahva kovasti houkutteli...valitettavasti ovi ei auennut... Kyllä, sadetta pidellyt. Jäi lenkki väliin tältä päivältä...
Rakastuin tuohon viimeiseen kuvaan!
VastaaPoista